Coffee Table Diary

Elokuun alku tuo monia tuttuja tuntemuksia mukanaan. Vaikka S-sanaa ei vielä halua edes mainita, ilmassa on kutkutusta kaikesta tulevasta, mikä on alkamassa ja uuden alun energiaa. Myös haikeus kesän kääntyessä loppua kohden ja loman ollessa ohi kuuluu tähän vuoden aikaan. Helteiden helpottaessa alkaa kauan kadoksissa ollut puhti palautumaan ja into tehdä ja luoda uutta heräämään.

Loma meni totutellessa uuteen kokoonpanoon perheessä, loma-aktivitettien järjestämistä esikoiselle, pihahommissa ja omalta osaltani ennen kaikkea kotona ollen. Vauvan asuessa rinnallani suurimman osan päivistä oli aikaa Netflix- ja podcast-maratoneille. Tuskin koskaan olen näin paljoa ehtinyt nähdä ja kuunnella niin lyhyessä ajassa! Myös synttäreitä vietettiin ja tytär valitsi kuvan kauniin heleät kukat lähikukkakaupastamme juhlapäivänään.

Miltä arkemme näyttää? Vauvan ollessa kaksi kuukautta vanha, miehen palattua lomalta töihin ja esikoisen päiväkotiin, on aika luoda uudenlainen päivärytmi rutiineineen äitiysloman arkeen. Hengähtää vähän, kun hulina ympärillä rauhoittuu, omia ajatuksia alkaa taas kuulemaan ja elämä palaa uimiinsa. Loman ihanuudesta huolimatta rutiinit ja arki tekevät hyvää. Ehdottoman tärkeää onkin lähteä liikkeelle, tavata ihmisiä ja aktivoitua hiljalleen, ettei ihan täysin höperöidy.

Onneksemme saimme todella tyytyväisen ja rauhallisen vauvan. Hänellä on tarkkaavaiset nappisilmät ja yhä useammin mitä valloittavin hymy pyöreillä kasvoillaan. Joudun välillä nipistämään itseäni siitä, miten hyvin kaikki on mennyt ja kuinka ihanan rakastettava hän on. Tuntuu jo nyt haikealta huomata tämän ajan nopea kuluminen, vaikka päivät tuntuvatkin pitkiltä.

Haastavaksi vauva-arjen tekee intensiivisyys, kun on kaiken aikaa valmiudessa palvelemaan ja aistit herkkänä kuulostelemassa, mitä pieni milloinkin kaipaa, hänen tarpeiden ajaessa kaiken muun edelle. Vaikka pikkuinen on koko ajan läsnä ja elämme täydellisessä symbioosissa, tulee välillä myös yksinäinen olo. Ihan kuin olisi tipahtanut normaalista elämästä, ja eristyksissä muusta maailmasta kirjaimellisesti omassa kuplassaan. Luin muuten juuri (tai pikemminkin kuuntelin) uutukaisen Maria Veitolan Veitola-kirjan, ja hänen äitiyskokemuksensa erityisesti resonoi. Oli todella hyvä kirja muutenkin käsitellen niin uraoivalluksia, elämän kokemuksiaan ja hänen kasvutarinaansa. Lämmin suositus!

Syksyn myötä on aika aktivoitua myös blogin suhteen ja herätellä Instagram-tilikin henkiin, löytää jotain omaa ja virkistävää vastapainoa vauvan kanssa eloon. Tulossa juttua olohuoneen sisustuspäivityksistä ja uudesta kirjastosta, jatkoa kierrokselle puutarhassa, vauvan nurkkauksen sisustuksesta, ja ehkä myös Netflix- ja podcast-suosituksia. Myös jotain ihan uutta olisi luvassa, vielä toiveen tasolla kylläkin odottaen toteutusta, joten vielä en enempää viitsi paljastaa. Toiveita sisällön suhteen otetaan myös ilman muuta vastaan!

August and the end of summer vacations mean new beginnings and excitement of new energy in the air… 

Seuraa! Coffee Table Diary Facebook / Instagram / Bloglovin’/ Pinterest