Terveiset hieman pitkittyneeltä blogilomalta! Puolivahingossa olen ottanut etäisyyttä tähän rakkaaseen mediaani viime viikkoina. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun aloitin kolme vuotta sitten! Niin se maailma näyttää edelleen rullaavan tauosta huolimatta. Oma ponnistuksensa onkin kieltämättä saada se ensimmäinen juttu julkaistuksi tauon jälkeen, mutta sanoisin silti että pieni hengähdystauko on tehnyt vain hyvää. Nyt on taas uutta intoa varastossa.
Mitä sitten olen viime aikoina tehnyt?
… Olen lomaillut, ottanut aikaa itselleni ja uppoutunut ruutujen sekä Internetin ulkopuoliseen elämään.
… Unohtanut käydä Facebookissa ja Instagramissa.
… Laatinut suuntaviivoja vuodelle 2018.
… Opetellut terveellisempää tapaa syödä, juoda ja nukkua. Käy muuten ihan työstä kun asiaan paneutuu! Menee ehkä hieman tutuista aiheista ohi, mutta tästä haluan vähän kirjoittaa lähiaikoina.
… Ahminut ja testaillut monia herkullisia uusia reseptejä, sekä sukeltanut terveysasioista kertovien juttujen pariin. Innostunut ruokakirjoista ja ihastellut miten mahtavia ruokia voikaan tehdä silloinkin, kun huomioi raaka-aineiden ravintoarvot.
… Lukenut kirjoja, runoja ja lehtiä. Tehnyt muistiinpanoja ja listaa inspiroivista kirjoista, joita haluan lukea tänä vuonna.
… Löytänyt uudestaan innostuksen ruoanlaittoon ja kirjojen lukemiseen. Hämmästellyt miten olin kadottanut nämä intohimon kohteet ‘arjen kiireissä’ ja mitä se kertoo tavastani priorisoida tekemisiäni. Tähän toivon muutosta!
… Oppinut kehostani uutta tietoa. Esim. kuinka yhdestä kahvikupillisesta päivässä luopuminen aiheuttaa piinaavia vieroitusoireita.
… Maistellut lempikaupastani Théhuoneesta ostettuja lumoavia teelaatuja. Kuka kaipaa kahvi, kun maailmassa on niin monenlaista ihanaa teetä!
… Innostunut taas vaivihkaa sisustamisesta ja suunnitellut pieniä muutoksia kotiin tänä vuonna toteutettavaksi.
… Ollut rehellisesti aivan talviunessa! On ollut pää sumussa ohi vilahtavia päiviä, joihin olen tuntenut heränneeni vasta iltahämärässä.
… Kävellyt pitkiä lenkkejä.
… Hämmästellyt kuinka vatsa on jo kasvanut niin isoksi että ylämäessä kävellessä hengästyttää.
… Riisunut joulun pois kodista ja tuonut raikkaampaa ilmettä tilalle.
… Tehnyt to do -listaa. Tuskastellut kun sen asiat eivät juuri ole edenneet. Löytänyt lopulta rauhan siitä, että siellä ovat hyvässä tallessa.
… Mökkihöperöitynyt hetkellisesti kotona paljon oleskellessa ja kaivannut arjen innostavia kohtaamisia.
… Haaveillut harmaimpina päivinä aurinkolomasta ensi talvena ja selaillut matkakohteita.
… Ihmetellyt sääennustuksia ja todennut, että näin pimeinä päivinä on turha edes yrittää ottaa valokuvia. (Nämä ovat viime kevättalvella otettuja, jotka olivat unohtuneet julkaista.)
… Bookannut miniloman keväälle kaksin mieheni kanssa. Ihanaa!
… Kuunnellut podcastejä. Tästä tulossa juttua vinkkien kera!
… Elänyt ihan tavallista elämää perheeni kanssa.
… Järjestellyt kotia, ja ajatuksiani.
… Miettinyt mitä haluaisin tehdä blogini suhteen seuraavaksi. Sellaista, jota kohtaan tunnen aitoa paloa, ja josta saan iloa ja inspiraatiota itsellenikin!
… Pohtinut miten käyttäisin aikana jos ei olisi blogia.
… Tullut siihen tulokseen, että tämä on niin rakas ja antoisa kanava, että paras vaan kääriä hihat ja aloittaa uusi blogivuosi.
Siispä, pannaan taas tuulemaan! Ihanaa viikonlopun alkua teille ystävät!
Random things I’ve done lately…
Lisää aikaa ruuhkavuosiin
Kaupallinen yhteistyö: Santander
Sana ruuhkavuodet tuntuu olevan se kaikista parhaiten tämän hetkistä elämänvaihetta kuvaava termi ystäväpiirissäni. Tiedän myös sieltä ruudun toiselta puolelta löytyvän samassa tilanteessa olevia. Kolme-nelikymppisenä on niin monia tärkeitä asioita kilpailemassa rajallisesta ajasta. Kasvanut perhe ja nopeasti ohi kiitävät vuodet pikkuisten kanssa ovat muuttaneet arjen uudenlaiseksi. Myös työhön haluaisi panostaa, ajatellen merkittävimpien työvuosien ollessa käsillä.
Arvokkaiden ystävyyssuhteiden hoitaminen kilpailee käytettävissä olevista harvoista vapaa-ajan hetkistä, eikä parisuhdettakaan saisi unohtaa. Olisi myös tärkeää kaiken muun ohessa muistaa huolehtia omasta hyvinvoinnista ja raivata tilaa inspiraatiolle sekä haaveille, ettei kiireessä kadota itseään. Paljon asioita ja niin vähän aikaa!
Toisaalta, miten rikasta ja ainutlaatuista aikaa tämä on elämästä! On ehtinyt jo nähdä monenlaista, oppinut seisomaan omilla jaloillaan, eikä ihan pienet myrskyt enää hetkauta. On päässyt tekemään paljon töitä ja kehittymään ammatillisesti, sekä saavuttamaankin jotain. Ehtinyt ehkä jo kyseenalaistamaan nuorena tehdyt valinnat ja miettinyt tulevaa. Löytänyt itsensä ja joukkonsa.
Mikä onni saada olla läheisesti oman lapsen elämässä tämän kasvua seuraten, lapsen isovanhempien ollessa aktiivisesti mukana elämässä, ja onneksi on monia ystäväperheitä jakamassa ruuhkavuosien ilot ja haasteet. Mikä valtava tunteiden kirjo näihin vuosiin mahtuu!
Viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä, onneksi on myös ennättänyt työvuosien myötä kertyä resursseja elää mukavammin ja toteuttaa erikokoisia unelmia.
Suurin ylellisyys ruuhkavuosiin liittyen itselleni onkin vapaa-aika ja suurin kysymys kuuluu, miten sitä saisi enemmän. Viimeisen lähes vuosikymmenen olen tehnyt töitä konsulttina liiketoiminnan kehityshankkeissa, joissa työskentely tapahtuu vaihtelevissa lokaatioissa projektista riippuen. Äitiyslomani aikana perustin toiminimen ja aloin tehdä sisustussuunnittelua, blogitöitä ja pikku hiljaa mukaan tulleita muitakin luovempia töitä.
Myös oman yritykseni takia joudun säännöllisesti liikkumaan siellä täällä, joskus useampaan paikkaan päivän aikana. Päätyöhöni palasin toistaiseksi osittaisella allokaatiolla, vaikka omat haasteensa ajan hallintaan järjestely aiheuttaa, muiden töiden kulkiessa pienimuotoisesti rinnalla ja haukatessa myös osan vapaa-ajastani. Palapeli mahdollistaa onneksi myös lyhennetyn viikon pienelle lapselleni päivähoidosta kotona, mikä on tuntunut merkitykselliseltä asialta arjessamme.
Tärkein mahdollistaja arkemme sujuvuudessa ja ajankäytön optimoinnissa on perheessämme auto, tai tarkemmin ottaen kaksi autoa. Vuosia pärjäsimme mainiosti yhdellä, mutta palattuani aktiivisemmin työelämään jouduimme myöntämään toisen auton olevan arkemme sujuvuuden takia tarpeellinen. Asumme pääkaupunkiseudulla, mutta ilman autoa joutuisimme käyttämään helposti kymmenenkin tuntia viikossa enemmän aikaa matkoihin, huomioiden kummankin liikkuvat työt, päiväkodin sijainti kotoa, harrastukset ja muut menot.
Stressin määrää päivittäisessä menojen sumplimisessa on vaikea rahassa mitata, joten siinä mielessä päätös toisesta autosta oli varsin helppo ja sen mukanaan tuoma helpotus arkeemme valtavan suuri. Myös mummolareissut hoituvat näppärästi autolla, ja siten myös rakas yökyläpaikka on nopeasti saavutettavissa, mikä taas mahdollistaa meille aikaa ja matkojakin aikuisten kesken.
Autokaupat ovat hoituneet meillä jo vuosien ajan kätevästi Santanderin autorahoituksen ansiosta. Samalla kuukausierällä maksamme myös autovakuutuksen, eikä rahoituspäätöstä ole joutunut odottamaan. Auton valinta on ollut helppoa tehdä tarjolla olevista vaihtoehdoista, kun on etukäteen miettinyt itselle sopivan kuukausierän, johon onneksi voi vaikuttaa käsirahan ja takaisinmaksuajan kautta. Santanderin asiakaspalvelu on toiminut aina loistavasti, kuten maksupäivänmuutokset palkkapäivän muuttuessa, ja paperityöt autokaupoissa hoituneet sukkelasti, kun rahoittajana on ollut tuttu luottokumppani.
Santander mahdollistaa myös uuden laatuauton hankinnan ilman, että uuden auton hintaa vastaavaa summaa olisi pankkitilillä valmiina säästössä, mitä olemme tyytyväisinä hyödyntäneet. Autot eivät ole jättäneet meitä tien päälle ja takaisin niistä saa myöhemmin sovitun summan. Ajatukseen lainasta suhtaudun itsessään ilman huolta – sehän on jo alun alkaen mitoitettu tulojemme mukaan. Autolaina on elämäntyylimme mahdollistaja, jonka hintalappu on tuntunut sopivalta suhteessa talouteemme. Viimeksi vuosi sitten hankimme uudet autot, yhden tilavamman perheauton ja toisen pienemmän arjen apurin, jota tytär pikkuautoksi myös nimittää. Tällöin ei tullut edes mieleen miettiä rahoituskumppaniksi mitään muuta yritystä, kuin paikkansa arjen taustajoukoissa lunastanutta luotettavaa Santanderia.
Rahallisesti ja ekologisesti yksityisautoilua voi tuskin täysin perustella, mutta huomioidessa arjen joustavuuden ja stressittömyyden, kun päivittäisiä kulkemisia ei tarvitse enää murehtia, sanoisin autojemme olevan meille helposti kustannustensa arvoisia. Aika monesta asiasta luovun tässä kodissa ja elämäntilanteessa eläessä ennemmin kuin autoista ja sen myötä perheen yhteisestä ajasta. Toisaalta aika paljon enemmän voin myös panostaa työhöni, kun matkanteossa ei ole rajoitteita ja siten myös laittaa oman aikani hyötykäyttöön työpanokseni kautta.
Nuorempana matkustin joka paikkaan julkisilla asiaa edes miettimättä, mutta tällä hetkellä perheellisenä teemme tietoisesti valintoja siten, että ehdimme viettää enemmän aikaa yhdessä. Sanomattakin selvää, että autoiluun käytetyllä summalla voisi tehdä paljon muutakin, mutta siitä olen päättänyt olla murehtimatta, kun kaikki toimii arjessa niin hyvin.
Vaikka löysin autoilun vasta ruuhkavuosina, autolla ajamisessa on minusta aivan oma fiiliksensä ja rattiin istuessa tunnen kutkuttavaa vapauden tunnetta. Voin ottaa auton alle ja lähteä, ihan minne vain, vaikka hetken mielijohteesta! Autoillessa on rentouttavaa vetäytyä omaan kuplaan, saada hetki kuunnella lempimusiikkia, ehkä soittaa tärkeä puhelu ystävälle ilman uteliaita korvapareja ympärillä. Tai sitten hyödyntää ajomatka hoitaen se unohtunut työpuhelu, kun onkin taas aika jo suunnata päiväkotiin.
Vapaa-ajan kohokohtani, säännölliset käynnit puutarhamyymälässä eivät myöskään taittuisi yhtä vaivattomasti ilman omaa menopeliä. Aika monta taimea pikkuautolla on kotiin roudattu ja terapiahetkeä vietetty uusien kasvilajien kiehtovaan maailmaan hetkeksi sukeltaessa.
Perheen kesälomareissuilla auto on tietysti aivan ehdoton. Silloin automme on aivan tupaten täynnä, kun retkisänky, vesikoira, matkarattaat ja laukut on mukaan pakattu. Ensi kesänä haaveissa on suunnata auton keula naapurimaiden lomanviettotarjontaa tutkimaan.
Vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, olisi kuvitella elämää tässä ja nyt ilman autoa! Ja tärkeintä ei todellakaan ole auto itsessään, vaan nämä lukuisat asiat ja elämän sujuvuus, jotka vaivaton liikkuminen meille mahdollistaa. Joka ikinen päivä. Kaikista tärkeimpänä pääsyn työpäivän jälkeen mahdollisimman nopeasti takaisin kodin lämpöön ja samaan ruokapöytään kanssa rakkaimpien, sekä lukemaan iltasadun.
Ruuhkavuosien merkityksellisin aika kiteytyy lopulta juuri näihin yhdessä jaettuihin ja vaalittuihin ohikiitäviin arjen hetkiin.
3 x Vaasirakkautta | Jotain uutta kotona
Onko teillä jokin asia sisustuksessa, josta ei tunnu saavan tarpeeksi? Aika monilla sisustajilla tuo asia taitaa olla tyynyt. Itselläni se juttu on vaasit. Vaaseja löytyy meiltä todella monenlaisia, aina euron kirppislöydöistä keskihintaisin ja arvokkaampiin design-vaaseihin. Kaikille on paikkansa. Oikeastaan en voisi edes kuvitella kotiani ilman kauniita vaaseja, niin olennaisia yksityiskohtia ne ovat myös sisustuksen kannalta.
Vaasi tuo kukan kauniisti esille, antaa toisinaan tilaa kukille, toisinaan ottaa isomman roolin kokonaisuudesta. Kauneimmat vaasit ovat näyttäviä myös ilman kukkia, koska muotokieli on niin kiinnostava ja katse hakeutuu siihen. Meillä on tänäään tytön synttärijuhlat joten kotona on nyt vähän herkempiä sävyjä ja kukkia siellä täällä! Tässä on kolme erilaista vaasiani, jotka on meillä juuri nyt esillä, joukossa myös yksi uutukainen.
1. Svenskt Tenn – Pipvas
Vaasirakkauteni on taidettu havaita lähipiirissä, sillä sain yllätyksekseni ensimmäisen kuvan Svenskt Tennin Pipvas-vaasin syntymäpäivälahjaksi. Monien vaasien ja vaasihaaveiden naisena, tästä en ollut tajunnut kuuna päivänä edes haaveilla. Kaunis se on ja todella erilainen. Pipvasin on suunnitellut Nils Fougstedts vuonna 1931, eli klassikoksi sitä todella voi kutsua, vaikka taitaakin olla vähän harvemmin esillä ollut yksilö. Vaasi näyttää muuten upealta ihan parillakin oksalla, vaikka paikkoja on yhteensä viisi. Se toimii hyvin myös ikkunalaudalla, tai illallispöydän koristeena, kukkien jäädessä sopivan matalalle.
2. Marimekko – Flower
Toinen ehdoton suosikkini on Marimekon Flower-vaasi, joka on Carina Seth Andersonin suunnittelema. Vaasi löytyy meiltä puuterin ja vihreän sävyisenä. Uutuusväri Toffee on myös ihana ja taidanpa senkin hankkia. Vaasi on ihana yhdelle tai muutamalle oksalle ja todella hauskan näköinen myös tyhjänä.
3. Georg Jensen – Mama
Suosikkeihini kuuluvan Georg Jensenin Mama-vaasi on Ilse Crawfordin suunnittelema, ja ehkä kaikkien aikojen lempivaasini. Sen muotokieli on niin mielettömän sulava ja kukat asettuvat siihen aina kuin itsekseen. Tällä kertaa löysin siihen jännää aavikon kukkaa ja eukalyptusta.
Kotiin on löytänyt tiensä niin ikään uusi pilkullinen sisustustyyny. Ystäväni muisti minun haaveilleen siitä kolme vuotta sitten, jolloin se oli joka paikasta loppu ja ilahdutti tyynyllä nyt syntymäpäivänä, kun oli tyynyyn eräässä liikkeessä törmännyt. Pienillä pilkuilla koristeltu tyyny on tehty Bangladeshissa perinteisin menetelmin. Se on ruotsalaisen Afroart-merkin ihanuus, jonka lumo ei ole näiden vuosien varrella kadonnut lainkaan. Käsin kudottu kangas on todella spesiaali livenä ja pilkut tehty puisella muotilla. Ihana tyyny ja lahja!
Millainen on sinun lempivaasisi?
Three of my favorite vases: Pipvas from Svenskt Tenn, Flower from Marimekko, and Mama from Georg Jensen. I also got a really nice Afroart’s pillow as a birthday gift!