Rahapuhe on nykyisin suosittu aihe somessa, ja itsekin sitä kiinnostuksella seuraan. Säästö- ja sijoitusvinkkejä en toistaiseksi jaa, mutta muutaman itselleni ajankohtaisen ajatuksen rahankäyttöön liittyen. Olen nimittäin ollut jonkun aikaa ostoslakossa, keskittyen vaatteiden ja sisustusjuttujen ostelun välttelyyn. Haastavaa se kieltämättä on, tulee tuon tuosta kaiken maailman mielitekoja, mutta niiden selättäminen kyllä tuntuu todella inspiroivalta. Pääsee tarkastelemaan omaa ostokäyttäytymistään ja  mikä triggeröi näitä mielitekoja.

Rakastan kauniita asioita ja niitähän maailma on pullollaan, jos silmällä on sellaisiin tapana hakeutua. Pyörin päivittäin somessa, ja siellä näkee kaikkea ihanaa ja vaikuttaahan se myös omiin ostoajatuksiin. ”Tuo tyyppi on ostanut tuollaisen ihanan. Minäkin haluan!”. Toki tiedostan, että oma käytökseni voi vaikuttaa ihan samalla tavalla muihin.

On huvittavaa tarkkailla, millaisia ostoperusteluja mieli syöttää. Miksi muka kipeästi tarvitsen tai haluan milloin mitäkin. Mitä kaikkea materiaa käsitykseni ideaalielämästä vaatii, tyyliin “Kun hankkisin nuo vaatekaappaleet, vaatekaappini kulmakivet olisi kunnossa.”.

Viime aikoina on tehnyt mieli shoppailla esim. pitkä tikkitakki vyöllä, kashmir-neule, uudet verkkarit ja huppari vanhojen tilalle, ja iso kasa säilytyslaatikkoja The Home Edit -sarjan inspiroimana.

Vaikka harvemmin teen hutiostoksia, vaan ennemmin nautin vuosia mieluisista sisustusesineistä ja todella kiinnitän niihin huomiota ja iloitsen, rehellisyyden nimissä en tarvitsisi enää yhtään uutta maljakkoa tai kynttilälyhtyä kotiini, vaikka sellaisia haluaisinkin, ja varmasti tulen myös hankkimaan. 

Ostaminen ei sinänsä ole huono juttu, jos on tiedostava ja kiinnittää huomiota mitä ostaa, pitäähän se talouden rullaamassa. En myöskään koe elämäni sisällön erityisemmin sen ympärillä pyörivän. Silti tekee hyvää tarkistella ajoittain myös ostokäyttäytymistä, sekin tapahtuu niin usein aivan liian tiedostamattomasti. Tällöin valta on impulsseilla eikä niinkään itsellä, ja pienistä puroista kertyy isoja summia, tai tavarakasoja.

Vastuullisuus on myös arvo, jota pidän tärkeänä muistaa valinnoissani. Niinpä koitan myös sisustamisessa fokusoida asioihin, jotka ei kuormita luontoa. Yli kuukausi sitten hankitut koristekurpitsat ilahduttavat edelleen, ja päätyvät myöhemmin kompostiin. Iloa olen saanut viime aikoina myös kauniista paperiservieteistä, niitä minulla on nyt Marimekon Unikko-kuosissa kauden väreissä. Kynttilänjalka on messinkiä ja maksoi kierrätyskeskuksessa euron tai pari. Viime vuonna hankittu teepannu on toivottavasti loppuelämän ilo, ellen tiputa sitä lattialle.

Kun mieliteoista alkaa pikku hiljaa saamaan niskaotteen, tulee voittajafiilis. Tuntuu kivalta pystyä panostamaan isompiin pitkän aikavälin tavoitteisiin hetken mielitekojen sijaan. Kuluvatko euroni vuosien mittaan sisustussälään, vai haluaisinko shoppailla jatkossa mielummin sijoitusasuntoja?

Toki uskon ja ajettelen, että pitkällä tähtäimellä on tärkeää jättää tuloista siivu rahaa myös iloa tuottaviin pienempiin asioihin, että elämä ei mene liian vakavaksi, oli nämä asiat harkittuja mieluisia sisustusesineitä, kauden ihania asusteita tai vaikka ravintolaillallisia.

Tällaisia ajatuksia kuluttamisesta olen pyöritellyt viime aikoina mielessäni.

Tunnistatko ajatukset?

Seuraa! Coffee Table Diary Facebook / Instagram / Bloglovin’/ Pinterest