Tavoitteeni blogini suhteen on ollut pyrkiä seesteiseen hermoja lepuuttavaan kuvavirtaan. Samalla kuitenkin haluaisin tuoda mukaan tunnelmaa, spontaaniutta ja ripauksen aitoa elämänmakua. Joskus varmasti lipsun ehkä vähän liiankin sliipattuun linjaan rajaten tiukasti kaiken ylimääräisen pois, mikä voi olla tylsää. Ehkä se kuvastaa kaipuuta pitää edes jokin pieni nurkka elämästä tip top. Viime viikot olen vain lomaillut ja tässä pieni ote päiväkirjastani.
Joku voi nähdä oheisessa kuvassa pelkän kesäisen pommin räjähdyksen, mutta itse näen siinä jotain paljon merkityksellisempää. Tämä kuva kertoo tästä kesästäni vilkkaan taaperon äitinä enemmän kuin tuhat sanaa.
Miten suurta riemua kaksi vuotias kokee saadessaan juosta ensimmäistä kertaa alasti sadettimen alla nurmikolla auringossa riemusta kiljahdellen. Hengailla terassilla serkkujen ja heidän kavereiden, koiran sekä lukuisten lelujen kanssa. Köllötellä hetki pyyhkeen tai riippukeinun päällä, ja sitten taas vilvoitella pesuvadissa kun on niiiiiin kuuma. Tarkistaa nopeasti, että äiti ja isi ovat vielä tallessa. Ja sama rumba uudestaan!
Kun elämä on niin ylitsepursuavan mielenkiintoista, että jokainen vastaantuleva kivi on ihme.
Kun käyntiä lähistöllä olevalla järvellä kutsutaan retkeksi.
Kesä ja elämä! <3
Life as I know it this summer as a mother of a toddler. Chaotic yes, but same time pretty sweet and full of life.
Ihana kuva ja tunnelma! Vaali näitä hetkiä,kotia ehtii aina
sisustaa ja puunata mutta näitä hetkiä ei saa koskaan takaisin.
Aurinkoisia lomapäiviä!
Kiitos Liisa! Se on just näin <3 Aivan varmasti vielä sisustellessani hiljentynyttä kotia kaipaan sitä aikaa kun en meinannut saada pientä taaperoani nilkastani pois ja tämän vaiheen kodikasta jatkuvaa sekamelskaa.