Se tunne, kun palaa matkalta kotiin, päästyään juuri tutustumaan uuteen kaukaiseen maahan. Kun sydämeen ja mieleen on jäänyt lähtemätön jälki, eikä kotiin palaa ihan sama ihminen, kuin vain reilu viikko sitten on matkalle lähtenyt. Lukuisin pienin ja suurin odotuksin sekä mielikuvin varustettuna, vaikkei silti ole mitenkään osannut eläytyä millaista matkakohteessa oikeasti lopulta on. Kaikki aistit valppaina täysin uuden äärellä.
Matka Japaniin oli jo pidemmän aikaa ollut haaveissani, ja ensimmäinen vierailu maahan lunasti odotukset sekä ylitti ne moninkertaisesti. Tiesin heti ensimmäisestä päivästä lähtien huumaantuneena ensi kosketuksesta, että tähän maahan tulen matkustamaan vielä uudestaankin, ja tunne vain syveni viikon aikana. Muistikirja täyttyi havainnoista ja inspiraation lähteistä – pienistä kiinnostavista asioista aina tyyliseikoista sekä hassuista makueroista moniin elämää helpottaviin ratkaisuihin, jotka tekivät olemisen jättiläismäisessä kaupungissa varsin miellyttäväksi.
Vielä olen siinä jännässä hattaramaisessa ‘välitilassa’, joka alkaa matkan loputtua, kotiin saavuttua ennen kuin arki on ennättänyt kunnolla alkaa. Keho on kankeana pitkästä lennosta ja jet lag painaa. Lukuisat muistot matkasta ovat vielä lähimuistissa, mutta samalla jo niin kaukana arjen lähestyessä väistämättä. Eilen aamulla heräsin sateisessa Tokiossa pilvenpiirtäjien piirtämää silhuettia hyvästelemään hotellihuoneen ikkunasta. Vielä saman vuorokauden illalla pääsin pujahtamaan omaan sänkyyn, kaikista rakkaimpien ollessa jälleen koossa saman katon alla.
Vaikka kaikki tuntuu tutulta kotona, silti sen näkee hieman toisin kuin aikaisemmin ja huomio kiinnittyy eri asioihin paljon normaalia herkemmin. Aivan kuin tahtomattaan koittaisi siirtää matkalta mukanaan tuoman uuden energian kodin ympäristöön. Kauan odottaneisiin asioihin tulee kuin huomaamatta tartuttua. Kun herää sunnuntaina aamukuudelta, ehtii viettää paljon laatuaikaa perheen kanssa ja siinä sivussa vaihtaa viherkasvien mullat, tehdä veroilmoitukset ja nautiskella kotoilusta ihan perusjuttujen kera, kuten pyykinpesusta monen koneellisen verran. Asiat hoituvat kevyesti omalla painollaan.
Jotain itsessä muuttuu aina matkustamisen myötä ja maailmaa katsoo hieman päivitettyjen linssien läpi nähden useampia sävyjä. Sitä kai rakastan matkustamisessa niin paljon – kuinka jokainen matka tarjoaa uusia tapoja tarkastella maailmaa ja on ainutlaatuinen kokemus, vaikka matkoja olisikin ehtinyt siunaantua jo useampi eri puolille maailmaa entuudestaan.
Kunhan arki sekä työt lähtevät tästä rullaamaan, saan purettua kameran muistikortille tallennettuja hetkiä ja jäsenneltyä ajatuksiani, niin palaan asiaan Japanin matkakokemusten kera. Ehkä sitten osaan pukea sanoiksi edes joitain häivähdyksiä kokemastani. Vaikka siitä kuinka virittäytyminen tunnelmaan alkoi jo lentokoneessa, kun economy-luokan wc:n olemattomalle tasolle oli aseteltu kauniisti rivi hammasharjoja kauniin servietin päälle ja ruoka tarjoiltiin hienostuneesti lukemattomilta pieniltä astioilta.
Kuinka absurdilta Tokio tuntuikaan – kitsiä, sekalaista arkkitehtuuria ja minimalistista eleganssia rinta rinnan. Tai niistä lukuisista ruokakokemuksista. Luulin lähteväni syömään sushia viikoksi ja sainkin eteeni uskomattoman laajan kattauksen toinen toistaan maukkaampia ruokalajeja sekä elämäni parhaimmat liharuoat. Kuinka niin kovasti odottamani sakura antoi odottaa itseään, mutta ihan viime metreillä pääsimme silti ihastelemaan kirsikkapuita – yhdessä lukuisten muiden japanilaisten koittaessa ikuistaa kukkia kuviksi kameroidensa kera.
Kerron ehkä myös pidemmin siitä, kuinka huolella Japanissa tehdään aivan kaikki. Miljoonia matkustajia palvelevilla metroasemilla ei näy roskan roskaa, ilmassa tuoksuu pesuaine vaikkei siivojia näy missään, ja moni asia tuntui olevan valovuosia kotimaata edellä. Siitä äärettämästä kohteliaisuudesta ja ystävällisyydestä, millä ihmiset otetaan vastaan.
Miten takamus ehtii tottua lämmitettyihin wc-istuimiin viikossa, niiden ollessa maailman loogisin laite, vaikka wc:n muihin toiminnallisuuksiin tottuminen vaatisikin ehkä hieman pidemmän loman. Voi kuinka oman kodin pytty tuntuukin nyt kivikautiselta jääkylmältä kapistukselta! Miksi lattian lämmityksestä ymmärretään meillä jo huolehtia, muttei kodin käyttökerroissa mitattuna ehkä kaikista eniten käytetystä istuimesta vaikka eletään 2010-lukua?
Ehkä tulen jakamaan parhaita Tokio-vinkkejäni ja kertomaan hurmaavimmasta kirjakaupasta, jossa olen koskaan elämässäni käynyt. Kehotan luultavasti säästämään rahaa ennen Japanin reissua, sillä aika monen muun (sisustus)unelman hinnan viikko mukavasti elellen ja ruokaillen haukkaa – vaikka vastinetta rahalle myös toden totta saa. Silti, onneksi valitsimme matkan tällä(kin) kertaa. Matkaraporttia Tokiosta siis luvassa vielä lähi viikkoina muun tuttun tyylin toteutetun sisällön ohessa.
Loppujen lopuksi aika pienen pintaraapaisun tuosta miljoonakaupungista ehti viikon lomalla nähdä, monen kokemuksen jäädessä ensi kertaan, mutta voi kuinka iloinen olenkaan tästä ikimuistoisesta matkasta. Monta kokemusta rikkaampana on hyvä suunnata ajatukset uuteen viikkoon sekä Suomen kevääseen.
Aurinkoista alkavaa viikkoa!
Coming home after traveling far away feels always very special in many ways. So many new thoughts and experiences in a back bag, and home feels at the same time familiar and new. Visiting Tokyo and Japan was a long time dream that came true, and I still need to digest it all before sharing some highlights of the vacation with you.
Ihana inspiroiva Tukholma ja hotellisuositus
Mitä tapahtuu kun ystävättäret lähtevät kauan odotetulle minilomalle Tukholmaan? Luvassa on kiireetöntä kiertelyä lempikaupoissa, yleistä fiilistelyä ja inspiroitumista, oman sisustustyylin syvällistä pohdiskelua, rentoutumista sekä tietysti taukoamatonta keskustelua aamun hämärästä siihen asti kun uni vie voiton hotellin täydellisiin lakanoihin kääriytyneenä. Tässä taannoisen Tukholman reissumme parhaat palat!
Hotellisuositus Tukholma – Hotel Diplomat
Tällä kerralla varasimme majoituksen Strandvägeniltä Hotel Diplomatista, jonka sijainti on loistava, onhan NK kävelymatkan päässä ja Svenskt Tenn samalla kadulla. Kerrassaan hurmaava ja tasokas hotelli, jossa viihdyimme erinomaisesti. Sisustus on tyylikkään klassinen, joka toimii itselläni hotellien kohdalla usein paremmin kuin helposti kolkolta tuntuvat minimalistiset designhotellit. Palvelu oli ystävällistä ja pitkän päivän jälkeen rentouduimme hampurilaisten ja shampanjan kera hotellin ravintolassa, joka oli perjantai-iltana paikallisten kansoittaman dj:n soittaessa musiikkia taustalla. Huone oli kaunis ja silmänruokaa riitti aulan lounge-tiloista lähtien. Sänky oli todella hyvä, peitto erityisen ilmava ja lakanat täydellisen rapeat. Mieleen jäi myös hotellihuoneen tyylikkään murretun harmaan vaatekaapin upeat messinkivetimet.
Illum Bolighusin tavarataivas
Royal Copenhagenin ihania astioita oli pakko käydä ihastelemassa, vaikka posliinia ei lentokoneessa viitsi kotiin kantaa. Inspiroiva kattaus ja valkoinen White Fluted-sarja näyttää ihanan raikkaalta, mutta samalla sopivan klassiselta. Muuten laaja valikoima toi pienoisen tavaraähkyn, sen verran laaja valikoima tavaratalosta löytyy kaikilta mahdollisilta pohjoismaisilta isoilta sisustusmerkeiltä.
NK:lla Tuoksukynttiläostoksia
Mitä olisi Tukholman matka ilman piipahdusta NK:n tuoksukynttiläosastolle? Ystäväni hamstrasi Diptyquen kukkaistuoksuja sekä saman merkin sakset kynttilän sydämen trimmaamiseen. Itse valitsin jo toisen kerran Byredon Fleur Fantome, eli kevään ja kesän suosikkikynttiläni jo pidemmän ajan takaa.
Designtaivaassa – Nordiska Galleriet
Design-ihanuuksia tuli taas käytyä ihastelemassa Nordiska Gallerietissa. Mieleen jäivät etenkin nuo hennon vaaleanpunaiset verhot, Knollin Tulppaani-sivupöytä ja lukuisat unelmien valaisimet sekä kalusteet, joita harvemmin pääsee hypistelemään lähietäisyydeltä.
Koeistuttuani Bertoian Diamond-tuolia ja aiemmin päivällä Illum Bloghusilla Svan-tuolia, tulin siihen tulokseen ystäväni inspiroimana, että haluan sittenkin mielummin panostaa kotona mukavuuteen ja ajatus tyylikkäästä laiskanlinnasta seuraavana hankintana syrjäytti nämä design-klassikkotuolit haavelistaltani.
Pakollisia lastenvaateostoksia
Mitä olisi pienten tyttöjen äitien oma loma ilman lastenvaateostoksia? Mukaan lähti täydennystä neidin alati kasvavaan rusettikokoelmaan, sekä ihana skarppi Zaran peplum-helmainen ruutukuosinen pusero, joka saa toivomaan oman vaatekoon äkillistä kutistumista kokoon 98. Lisäksi ihastelimme NK:lla Kenzon lasten tiikeripaitoja, sekä ostimme tytöillemme tiimipaidat, joissa vaaleanpunaista, glitteriä ja yksisarviset hevoset. Täydellinen pieni sekoaminen siis!
Sisustuskaupoilla – Asplund
Asplund kuuluu usein Tukholman matkojeni vakiokohteisiin sisustuspuolelta. Keittiöt ihastuttivat, kuten myös monet kauniit kalusteet ja sisustuksen pienesineet. Muuten liikkeessä ei ollut mitään kovin uutta ja erityisesti mieleen painuvaa tällä kertaa.
Huikean innostava Svenskt Tenn
Käynti hotellimme naapurissa sijaitsevassa Svenskt Tennin myymälässä kuului ostoskierroksen kohokohtiin. Mieleen jäi nuo super kauniit bambu-aterimet, sekä ensimmäisen kuvan upea kaappi sekä näyttävä Dagg-vaasi. Kerrassaan inspiroiva myymälä, joka tarjoaa aina virikkeitä vaihtuvien näyttävien värikkäiden sekä runsaiden esillepanojen ansiosta. Ihanaa päästä piipahtamaan tällaisessa miljöössä silloin tällöin, vaikka omalta kodilta kaipaankin paljon yksinkertaisempaa ilmettä.
Ei mitään kovin uutta ja yllättävää, mutta sitäkin virkistävämpi oli reissumme lempikaupunkiin tuttujen suosikkien parissa. Tukholman matka on aina hyvä idea!
Photo diary from my trip to Stockholm a few weeks ago…
Magnolia ja pinkki kukkameri horisontissa
Viikonlopun kukaksi valitsin tällä kertaa elegantin lempikukkani magnolian. Nyt niitä taas saa ja sen myötä blogitkin täyttyvät magnolian kuvista! Vuoden ensimmäiseksi magnoliakseni löytyi aivan valkoinen yksilö, useinhan magnoliat ovat violetin sävyisiä. Upea herkkä ilmestys ja selvä lupaus tulevasta keväästä. Oksa oli niin tuuhea, että siitä sai saksittua pari oksaa myös pienempään maljakkoon ja levitettyä ihanuutta olohuoneen nurkkaankin.
Muutama nuppu on vielä puhkeamatta ja niitä odotellessa vaihdan veden päivittäin kuumaan sekä leikkaan aina uuden viiston imupinnan oksasaksilla. Kevään lähestymisestä muistuttaa myös viime päivinä hellinyt huikea auringonvalo, josta saa nauttia jo helmikuussa ilahduttavan myöhään.
Olen haaveillut magnoliasta myös omaan puutarhaan, ja muutamat lajit saattaisivat täällä etelässä viihtyäkin. Tosin Suomessa pärjäävät lajit taitavat olla pensasmaisia, kuin sen tapaisia ulkomailla kasvatettuja, joita kukkakaupoissa oksina näihin aikoihin myydään. Eiköhän yksi magnolia ole omallekin pihalle saatava, vaikka edes kokeilumielessä. Sattuuko teillä olemaan kokemusta tai vinkkejä magnoliasta omassa puutarhassa?
Kukkivista puista tuli mieleen väistämättä myös lähestyvä Japanin matkamme tänä keväänä. Tuntuu ihan utopistiselta, että pääsemme todistamaan pinkin kirsikkakukkapilven hattaramaiseksi muuttamia japanilaisia kaupunkimaisemia jo reilun kuukauden kuluttua. Ajatus matkasta Japaniin tuo mieleen ensimmäisenä Lost in Translationin, yksi suosikkileffoista. Ehkä se täytyisi katsoa taas pitkästä aikaa ja alkaa hiljalleen virittäytymään matkatunnelmaan muutenkin.
Täytyy muutenkin alkaa perehtyä Japaniin, sillä kiehtovampaa kohdetta en voisi kuvitella ja tulevan matkan fiilistely etukäteen on niin mukavaa. Myös Japani-vinkit ovat lämpimästi tervetulleita, etenkin Tokion ja Kioton osalta! Oletteko te käyneet Japanissa?
Magnolian kukkien kera ihanaa viikonloppua teille!
The first magnolias of the year feel always very special….