Kotimme ikuisuusprojekti nimeltä tv-huoneen sisustus on ottanut muutaman askeleen eteenpäin sitten viime kirjoittelun. Inspiraationa toiminut Joseph Dirandin Pariisin koti unohtui, kun tajusin, etten edes täydellisen seinämaalin avulla saa taiottua 60-luvulla rakennetusta talomme lisäosasta vuosisatoja vanhaa pariisilaisasuntoa tunnelmaa tuovien hienojen arkkitehtoonisten yksityiskohtien kera.
Uutta inspiraatio tilan sisustukseen löytyi Ilse Crawfordin suunnittelemasta, A Frame For Life -kirjassakin esitellystä Hong Kongin Hollywood Roadin asunnosta, jossa on tummanpuhuvat rouheat seinät, itämainen matto ja moderneja klassikkoja kalusteina. Mielenkiintoisia materiaaleja, selkeitä linjoja eikä mitään turhaa kikkailua.
Haluan tilasta rennon loft-henkisen hengailuhuoneen. Hieman eri henkisen siis kuin astetta sofistikoituneempi olohuoneemme. Tv myytiin pois, joten tv-huone on vanhentunut nimike, mutta saa kelvata uuden puutteessa. Arkiolohuone tuntuu oudolta omaan suuhuni. Ihan kuin se varsinainen olisi niin hieno, ettei siellä sopisi arkena hengailla. Tiedättekö mitä tarkoitan..?
Tunnelmaa haen matalilla huonekaluilla ja isolla matolla. Seinät on Teknoksen Kolibri-struktuurimaalilla* totetutettu ja kauniin betonimaiset, mihin olen edelleen tosi tyytyväinen. Vielä harkitsen listojen maalaamista samalla sävyllä, kuten myös ikkuna-aukkoja ja karmeja, sillä nyt ne pomppaavat ehkä vähän liikaa ollessa eri väriset kuin seinä ja lattia. Vähän niinkuin Lotta Agatonin uudessa kodissa listat, seinät, ikkunat, kiinteät hyllyt ja kattokin toistavat saumattomasti samaa tummaa sävyä.
Sohvana on edelliseen kotiin hankittu Ikean Kivik, joka ei erityisemmin hivele silmääni, mutta on oikein mukava löhöilyyn ja sopii hyvin toistaiseksi. Matto löytyi jälleen kerran Bukowski’s Marketista, joka on yllättänyt positiivisesti monella vintage-löydöllä viimeisen vuoden aikana. Se on ihanan iso ja luo melkein kokolattiamattomaisen tunnun. Tykkään istuskella lattialla ja matto on sellaiseen juuri sopiva. Koska tilan arkkitehtuuri on niin simppeli ja kalustus modernia, vintage-matto tuo lämpöä, sekä kotoisaa kerroksellisuutta kokonaisuuteen.
Aiemmin en olisi voinut kuvitella punertavaa itämaista mattoa meille, koska punainen on itselleni vähän vieras väri oman kodin sisustuksessa, mutta niin se mieli ja maku muuttuu iän myötä. Nyt koen, että tämä matto oli juuri se puuttuva palanen, mitä ilman sisustus olisi jäänyt kolkommaksi ja ehkä vähän pliisuksi.
Ja on huoneessa pari muutakin uutta juttua! Form Follows Function -blogin Tuijan tapaan investoin klassikkoon ja hankin kaun haaveilemani Eamesin suunnitteleman Vitran LTR-sivupöydän. Ihana pieni huonekalu, joka taipuu moneen. Juuri täydellinen taso tuollaiseen hengailutilaan, mihin voi laskea teekupin tai kirjan. Todella oiva myös valaisimen tasona ja kukkapöytänä. Käyttötapoja ja paikkoja meillä kotona voisin listata loputtomiin. Onneksi pöytää on helppo siirtää paikasta toiseen.
Viimeisenä mainittakoon vielä tuo Bo Helsingin avajaisista mukaan annettu ihana Ullanlinna-juliste. Koskaan en ole Ullanlinnassa asunut, vaikka salaa olen siitä haaveillut ja koen kaupunginosan aina niin inspiroivana ja viehättävänä tunnelmallisine liikkeineen sekä upeine taloineen. Mieheni asui Ullanlinnassa kun tapasimme aikoinaan, joten sieltä meidän tarinamme ikään kuin alkoi, mistä juliste kivasti muistuttaa.
Vielä on pari seinämää sisustettavana, vaikka oikein hyvässä vaiheessa ollaan jo. Keväämmällä siis laajempaa esittelyä sekä tarkempaa tietoa huoneen betonimaisten seinien toteutuksesta. Palaan asiaan kun hommat hiljalleen etenee!
A sneak peek to the current look of our tv-room. A couple of pieces have just moved in including a vintage persian rug from the Bukowski’s Market and a classic Vitra’s LTR side table designed by Eames. We are getting there slowly but surely…
*saatu blogin kautta
This error message is only visible to WordPress admins
Error: API requests are being delayed for this account. New posts will not be retrieved.
Log in as an administrator and view the Instagram Feed settings page for more details.
Kaunista 🙂
Mä olen vuosia ollut niin vanha, että itämaiset matot ovat miellyttäneet. Niillä saa aikaan helposti kodikkaan ja fiiliksen, vaikka muu kalustus olisi eleetöntä.
Hei Tuija, kiitos samoin! 🙂 Ihastelin just kauniita kuviasi pöytien ja koirien kera! Jotenkin aiemmin mielessäni lokeroin kaikki itämaiset matot yhteen kategoriaan, nyt ymmärrän, että niitäkin on moneen lähtöön ja kuinka kivasti ne toimivat sisustuksen mausteena.
Voi Tuija, nyt sä sait mutkin tuntemaan itseni ikälopuksi. Musta itämaiset matot ovat vaan ihan huippuja. Värit ovat poikkeuksetta kauniin pehmeitä, matot kestäviä ja tuntuvatkin vielä hyvältä.
Ihana tunnelma näissä kuvissa!
Haha, tervetuloa joukkoon! 😀 Ovathan itämaiset matot aika lailla klassikkoja modernissakn sisustamisessa, eikai niiden arvostaminen oikeasti ikää katso. Toisaalta toivottavaa olisi toki, että maku kehittyisi iän myötä myös sisustusjutuissa… 😉 Todella hyvin tiivistit ne asiat, mitä itsekin itämaisissa matoissa arvostan! Ja se variaatioiden määrä! Kiitos Karin!
Kaunis kuvasarja. Meilläkin on tuo pöytä ja on se kyllä kätevä klassikko!
Kiva kuulla Riikka! Kiitos! Klassikot toimii useimmiten vuodesta toiseen, tämä pöytä yhtenä hyvänä esimerkkinä. 🙂
Ihana matto ja kauniit kuvat.
Kiitos Virpi ja mukava kuulla! 🙂 Oli tosi saada kuvattua omaakin kotia pitkästä aikaa ja huojentavaa kun ikuisuusprojekti alkaa hiljalleen valmistua.
Hyvä fengsui-tunnelma näissä kuvissa, ja se välittyy ruudun toiselle puolelle asti. Ihanasti sopivat yhteen matto ja pieni pöytä. Kiitos muistakin vinkeistä. Succesin kahvilaa tuli hieman ikävä samaisesta syystä, kun kerroit Ullanlinnasta. <3.
Voi kun kiva kuulla! 🙂 Mietin myös mustana tuota pöytää, mutta se ei olisi niin hyvin erottunut matosta, vaikka muuten olisikin kotiimme sopinut. Ullanlinnassa on niin ihania kahviloita ja ravintoiloita, kuten juuri Success. Onneksi siellä voi käydä tunnelmasta nauttimassa silloin tällöin, vaikkei asuisikaan samalla suunnalla. <3