Sain ennen joulua iloisen puhelinsoiton rakkaalta anopiltani. Hän kertoi löytäneensä kauniin vanhan valaisimen ja kyseli olisimmeko siitä mahdollisesti kiinnostuneita. Lamppu matkasi meille Etelä-Helsingistä erään muuttoa parhaillaan tekevän eläkeläisrouvan kotoa. Rouva piti ensiksi ystävilleen house cooling bileet ja sen jälkeen kotikirppiksen luopuakseen turhista tavaroistaan. Ihailtavan aktiivista ja ajan hengen mukaista.
Takaisin valaisimeen. Messinkijalallinen linjakas valaisin kuulosti hyvältä – juuri meille täydellisesti sopivalta. Mutta kuullessani värin vihreä, automaattinen reaktioni oli kieltäytyä kohteliaasti tarjouksesta. Koska appivanhemmillani on harjaantunut silmä kauniille asioille ja koska lamppu oli jo matkalla, päätin kuitenkin antaa sille mahdollisuuden. Ja kuinka iloinen olenkaan siitä, että annoin.
Lamppu sai siis vihreää valoa meiltä ja löysi heti paikkansa kirjastostamme päästessään 50-luvun divaanin kaveriksi. Divaani on muuten löytö tori.fistä ja sen verhoilu kaipaa vaihtoa, joten limen vihreä (!!) verhoilukangas on peitetty toistaiseksi viltillä. Kirjasto ja olohuone on yhteensä noin 30 neliön kokoinen yhtenäinen tila ja huutanut saada lisää valaistusta. Eikä se vihreä värikään näytä silmääni pahalta. Päinvastoin, muuten neutraalin värinen lukunurkkaus sai ihanan piristysruiskeen ja väri toistuu kauniisti ikkunasta pilkottavista havupuista. Sävy on kaunis smaragdin vihreä, aika lähellä Pantonen vuoden 2013 väriä emerald green.
Merkintöjä lampussa ei ole, mutta tyylinsä ja fiiliksensä puolesta mieleeni tulee Svenskt Tenn. Visiitti ihastuttavan persoonalliseen ja värikkääseen Svenskt Tennin myymälään kuuluu aina asiaan käydessäni Tukholmassa. Merkin perustajan Josef Frankin ajatukset sisustamisesta resonoivat todella vahvasti ajatuksieni kanssa kotini sisustamisesta. Vaikka kotimme yleisilme on moderni ja tätä päivää, meillä on myös paljon mieluisia vanhoja kalusteita ja esineitä, joilla on oma tarinansa. Tässä Frankin aatteita:
“There’s nothing wrong with mixing old and new, with combining different furniture styles, colours and patterns. Anything that is in your taste will automatically fuse to form an entire relaxing environment. A home does not need to be planned down to the smallest detail or contrived; it should be an amalgamation of the things that the owner loves and feels at home with.”
Frank ja Ericsson kutsuvat tätä tyyliä termeillä “Accidentalism” ja “The Happy Chances Philosophy”. Todella hurmaava tyylimääritelmä termeineen mielestäni. Kaiken ei todellakaan tarvitse olla loppuun asti suunniteltua tai täydellisesti yhteensopivaa, vaan kodikkaimmat tilat heijastavat asukkaidensa henkilökohtaisia mieltymyksiä, ilman tiukkoja sääntöjä. Niissä on usein elämän muokanaan tuomia kerroksia ja yllätyksellisyyttäkin. Onnellisesta sattumasta oli juuri tämän vihreän valaisimen kohdalla kyse.
I received a phone call from my mother-in-law a few weeks ago. She had found a beautiful old floor lamp and asked if we were interested in having it. I almost said no after hearing the color green, but luckily gave it a chance. I’m happy that I did, as it turned out to be a perfect match with a mid-century modern divan in our library. And the color green, it actually looks quite nice in an otherwise monochromic reading nook.
The lamp reminds me of Svenskt Tenn’s style, which the founders Frank and Ericsson call “Accidentalism” and “The Happy Chances Philosophy” (see also the quote earlier). Such charming terms and ideas that resonate very well with my ideas of making a home. They also happen to perfectly describe what the story of our green lamp is all about. A happy accident.
Leave a Reply