Jälleen yksi postikortti kevään Tokion matkalta ja hotellivinkki. Kuvat sopivat mielestäni ihanasti juuri viikonloppuaamun tunnelmaan.
Ensimmäinen majapaikkamme Tokiossa sijaitsi vilkkaimpien alueiden ulkopuolella suuren rauhaisan puutarhan laidalla. Vuosikymmeniä Four Sesons -brändin alle kuulunut, myöhemmin uudistettu Hotel Chinzanso Tokyo oli kuin oma ylellinen pieni maailmansa. Hotellin aulassa tapasi toinen toistaan tyylikkäämpiä vieraita kimonoissa kuin modernimmissakin viimeisen päälle harkituissa vaatekerroissa. Tyyliltään hotelli oli hyvin klassisen ylellinen ja brittihenkisen vanhoillinen. Huoneessamme oli ihanan rönsyävät ruusuverhot ja hotellin baari oli kirjastohenkisen arvokas.Baarin martinilista monen sivun pituinen ja juomat herkullisia.
Hotelli oli silmin nähden paikallisen yläluokan (sekä julkisuuden henkilöiden lukemani mukaan) keskuudessa pidetty rauhaisa kohtaamispaikka. Ravintoloissa näkyi paljon lounastavia leidejä, joiden panostus itseensä ei voinut olla huomaamatta – vaikka poissa olivatkin ylilyönnit.
Hotel Chinzanso on myös suosittu osoite hääjuhlille. Saapumispäivämme oli paikallinen ‘onnenpäivä’, joten hääpareja seurueineen liiteli hienostuneesti ohi tuon tuosta. Hotellin aulassa oli valtava kirsikankukka-asetelma toivottamassa vieraat tervetulleeksi ja palvelu muutenkin oli äärimmäisen ystävällistä, jopa japanilaisessa mittakaavassa.
Huoneemme oli valtavan suuri ja tilava. Kylpyhuone oli ylellinen ja kosmetiikkana oli L’Occitanea. Tämän ihanuuden tajusin oikeastaan kunnolla vasta vaihdettuamme hotellia vähän keskeisemmälle paikalle loman puolessa välissä, kun tanssiaissalin kokoinen kylpyhuone vaihtui ruotsinlaivan hytin vessaan (lämmitetyllä istuimella).
Sänky oli erinomainen ja lakanat aivan täydelliset. Tuollaiset supersileät ja pehmeät hotellilakanat (mankeloituna) haluaisin kotiinkin! Posliininen yöpöydän valaisin oli kaunis, samoin kuin puinen herätyskello. Vaatteet oli aina kauniisti viikattu huoneeseen palatessa ja sänky avattu iltaisin suklaan odottaessa yöpöydällä. Hauskana yksityiskohtana lipastosta löytyi myös puuvillainen silitetty oloasu hotellihuoneessa hengailuun.
Nojatuolin viereisellä sivupöydällä oli pino seurapiirien suosimia aikakauslehtiä, joiden kuvia oli kiva katsoa tekstien ollessa kauniiden merkkien virtaa.
Ainoina miinuksina mainittakoon hieman syrjäisen sijainnin lisäksi (toisaalta suurkaupungissa kaikki on metro- tai taksimatkan päässä kuitenkin) kallis hintataso, mutta sama pätee oikeastaan kaikkiin tasokkaisiin ravintoloihin ja hotelleihin Tokiossa.
Aamukahvit nautimmekin hotellihuoneen kapselikeittimen turvin ja croisantit mieheni kipaisi hotellin aulan pienestä leipomomyymälästä. Vaikka hotelliaamiaisia rakastammekin, tämä budjettivaihtoehto sopi meille hyvin, sillä panostimme lomallamme ennen kaikkea ravintolakäynteihin. Emme halunneet jättää väliin yhtään lounastilaisuutta, kun kerran olimme maailman ykkösruokakaupungissa vihdoin.
Klassisen ylellisen hotellin ystäville suositus, sisustustrendit olivat virkistävästi kokonaan poissa ja aika tuntui hyvällä tavalla pysähtyvän hotellissa ollessa. Oikein tasokas hotellivaihtoehto, mikäli haluaa satsata majoitukseen sekä toivoo tilaa, eleganssia ja pakopaikkaa miljoonakaupungin kuhinan vastapainoksi, suuren rauhaisan japanilaisen puutarhan kera.
The first hotel in which we stayed in Tokyo was a classic Hotel Chinzanso by a large Japanese garden. The rooms were spacious and well equiped, and the service impeccable. It was inspiring to see elegant guests passing by in the lobby, and spot many wedding couples too.
Kirsikankukkia Tokiossa – pian myös Helsingissä
Kun päivä alkaa julmasti kasvoja viuhovalla räntäsateella, niin usko kevään saapumiseen joutuu väkisinkin koetukselle. Niinpä ainoalta oikealta tavalta päättää tämä harmaa päivä tuntuu sukeltaa hetkeksi takaisin Japanin keväisiin tunnelmiin. Hautautua hetkeksi kukkakuvien hattaraan teekuppi kädessä. Kyllä se kevät tännekin vielä koittaa lopulta, vaikkei siltä tänään tuntunutkaan. Sillä välin tervetuloa kanssani virtuaaliselle sakura-matkalle Tokioon!
Olivathan ne äärettömän kauniita, kirsikankukat Tokion keväässä. Sakura oli hieman myöhässä keskimääräisestä aikataulusta, joten kukat alkoivat aueta vasta viikon lomamme aivan viimeisinä päivinä. Malttamattomana tsekkailin ennusteita päivittäin ja kysyin viimeisimpiä tietoja hotellin conciergiltä. Vastaukset sai aina saman tien äärimmäisellä tarkkuudella ja tarkan analyysin kera, jossa huomioitiin seuraavien päivien sään vaikutus kukkien puhkeuamishetkeen sekä ensimmäisenä avautuvat puut koko kaupungissa kyettiin siltä seisomalta paikantamaan. Lopulta kaikista otollisin katseluaika olisi ollut pari päivää lähtömme jälkeen, mutta näimme silti ihan tarpeeksi, ja pitkäaikainen haave nähdä kirsikankukat Japanissa kävi toteen.
Japanin matkaa kirsikankukkien aikaan suunnittelevien kannattaa harkita vähän pidempää lomaa, jos haluaa pelata varman päälle ajoituksen suhteen, sillä aivan tarkkaa ajankohtaa on mahdoton ennustaa – mikä lisää jännitystä ja kuuluu olennaisesti odotukseen.
Kukkivia puita näki puistoissa ja ympäri kaupunkia teiden varsilla. Yllättäen taksilla ajellessa tai nurkan takaa katuja kävellessä avautuikin näkyviin pitkä rivi kukkivia puita. Suurimman vaikutuksen tekivät kukat keskellä kaupunkimaisemaa, ilahduttamassa loistollaan arkista elämää betonin keskellä. Oli valtavan kokoisia vanhoja puita ja pienempiäkin.
Kokemuksesta hurmioituneena, tekisi mieli kasvattaa useita kukkivia puita omallekin pihalle ja nauttia joka vuosi kasvavasta kukkaloistosta. Saadapa juhlia oman puutarhan hanamia joku kerta!
Sakura oli myös hyvin tuotteistettu, aivan kuten Suomi 100 -juhlavuosi konsanaan. Jokainen tuote oluesta cocktailiin tai kylpysuolaan oli varustettu sakura-etuliitteellä ja vaaleanpunaisilla kukilla, sekä korkeammalla hinnalla. Silti oli ihastuttavaa huomata, kuinka iso juttu sakura oli paikallisille. Se oli iloisten kokoontumisten, puisto piknikien (elegantimpi versio vapusta?), sekä juhlien ja etenkin häiden aikaa. Selvästi tärkeä merkkipaalu ja kiitollisuuden aihe vuosikalenterissa. Ei ainoastaan turistit, vaan myös japanilaiset hullaantuivat kameroineen kuvaamaan kilpaa aukeavia kirsikankukkia. Puistossa upeimpien puiden lähistölle kertyi väkeä jonoksi asti.
Hanamia juhlimme Dean & Delucasta napatuilla take away -kahveilla, hyvän kahvin löytäminen Tokiosta tuntui pieneltä juhlan aiheelta jo itsessään. Mukana oli myös mansikoita ja leipomoputiikista ostettuja ihania seesamsiemen-leivoksia. Eväät nautimme oheisen joen rannalla, jonka yhdellä laidalla oli huikea veteen kurottautuva kirsikkapuu. Maaginen rauha vallitsi keskellä kaupunkia ilta-auringon kajossa.
Ehkä seuraavaksi pääsen ihastelemaan kirsikankukkia Roihuvuoreen toukokuun alkupuolella, kyseisessä puistossa en olekaan aiemmin käynytkään. Roihuvuoren kirsikkapuistossa kukkii peräti 240 kirsikkapuuta. Kukkaloisto on siis varmasti huikea ja nauttimaan sakurasta pääsee pelkän seutulipun hinnalla.
Mukaan vain hyvää seuraa, viltti, roseeviiniä ja pillimehua, sekä vähän pieniä suupaloja, kuten mansikoita ja macaronseja. Tällä reseptillä hanamista Helsingissä tulee takuulla ihana – ehkä jopa uusi perinne ja hetki muistella samalla Tokion matkaa.
Mikäs sen parempi syy pysähtyä nauttimaan elämästä hetkeksi, kuin ystävät ja ympärillä kukkameri kevään huipentumana. Lopulta tännekin koittavat kauniit säät ja kirsikan kukat tuntuvat varmaan vieläkin ihanimmilta pitkittyneen odotuksen jälkeen. Jaksaa jaksaa…
A dream came true a few weeks ago in Tokyo, as we witnessed the opening of cherry blossoms. All those pink trees blooming here and there around the city felt truly magical. Luckily there are great chances to experience cherry blossoms also in Helsinki, and enjoy hanami in a park in Roihuvuori. With good company and some snacks and beverages to enjoy, it will be very beautiful too.
Lempi yksityiskohtia auringossa
Ihanat aurinkoiset säät hellivät meitä läpi pääsiäisen. On ollut aikaa hengailla kotona, tehdä pitkiä kävelyjä koiran kanssa, puuhata pihalla, kokkailla ja syödä useaan otteeseen, katsoa tv-sarjoja, ja tavata ihmisiä kaikessa rauhassa. Mukavaan saumaan sattuivat nämä vapaapäivät! Innostuin kuvailemaan vähän sitä sun tätä silmää miellyttävää kotona auringonlaskun hämyssä vapaapäivän iloksi.
Tuo ruokapöytää sulostuttava luumun värinen pieni maljakko on tuliainen Tokiosta ja löytö paikallisen tavaratalon kodinosastolta. Pohdin pitkään eri värivaihtoehtojen välillä päätyen lopulta tähän sävyyn. Maljakko on japanilaisen vuonna 1932 perustetun Sugahara (Sghr) merkin käsin valmistama, jonka lupaus toteutuu mielestäni hyvin tuossa suloisessa maljakossa:
‘We aspire to deliver glassware that feels as warm as the human body, which will bring a smile to your lips when you hold it in your hand, and which will add colors when entertaining that special person in your life.’
Kehyksiin ja seinälle pääsi myös tyttären tarhassa piirtämä kuva, jossa on mielestäni erityisen onnistunut värimaailma. Ihania piristyksiä nämä lapsen piirustukset tärkeänä osana kotia! Lisäksi keittiön tasolta löytyvät myös Svenskt Tennin muistilaput, joiden elefanttikuosi hymyilyttää joka päivä.
Pääsiäisenä nautimme brunssia ystävien kanssa ja juomana oli La Vida al Camp -rosee cavaa. Hyvin shampanjamainen suosituksen arvoinen kuohujuoma kevään ja kesän hetkiin! (Harmillisesti ei sponsoroitu)
Ainoat pääsiäskoristeet olivat betonista valamani munat, jotka taas kaivoin tuttuun tapaan esiin. Muuten meillä oli vain tosi keväistä joka puolella kotia vaaleiden kukkien kera, joita irrotin isommasta kimpusta pienempiin vaaseihin.
Tässä muutamia tämän hetken suosikkeja kodin yksityiskohdista. Jaahas, taitaa olla aika lähteä valmistautumaan työviikkoon ja pieneen matkaan koulutuksen tiimoilta. Suuntaan loppuviikoksi keväiseen Madridiin, kaupunkiin, jossa olin viimeksi viisitoista vuotta (!?) sitten töissä yhtenä kesänä opiskelujen alussa. Ihana kaupunki!
Millaisissa tunnelmissa te aloitatte uutta viikkoa?
Few details from our home during Easter break with a vase I brought from Tokyo. It is made by an artisanal brand Sugahara (Sghr), such a delight.