Luettuna tämän Instagram-postauksen arvostamaltani sisustusbloggaajalta koin suurta helpotusta. Ihanaa kun joku toinen pukee omat tuntemukset niin rehellisesti sanoiksi, eikä kaiken tarvitse olla pelkkää positiivista. Koska blogin haluan pitää hyvän mielen paikkana, jonne ammentaa hyvää energiaa ja inspiroituneita fiiliksiä elämän ihanuutta tietoisesti korostaen, tuntuu välillä helpommalta olla postaamatta mitään kuin kertoa, mitä oikeasti kuuluu.
Kynnys lähteä raottamaan yhtään niitä alavireisempiä fiiliksiä, joita tämän blogikuplan ulkopuolella välillä eletään on yllättävän korkea vaikka uskonkin rehellisyyteen teitä lukijoita kohtaan. Kaikenlaisia päiviä ja kausia elämään mahtuu, ihan niin kuin kenen tahansa ihmisen elämää – edes ilman sen kummempaa draamaa tai surua.
Joskus vaan tuntuu jotenkin epäaidolta lähteä fiilistelemään vaikkapa kuvien ihania joulutunnelmia, kun mieli ei yletä kuvien tarjoamien sulosointujen tasolle – vaan on aivan toisessa mollien säestämässä ääripäässä. Toisaalta usein hyvistä asioista kirjottamaan itsensä töytäisy saa fiilikset kohoamaan, kun huomion tietoisesti kiinnittää positiiviseen.
Tiesittekö että onnellisuustutkijoiden mukaan tietty osa taipumuksesta onnellisuuteen pohjautuu yksilön geeniperimään? Toisilla on perimänsä puolesta suurempi taipumus positiivisuuteen, kuten vaikka Nalle Puhilla. Toiset taas pystyvät samaistumaan paremmin Ihaaseen. Tämän perustason on tutkittu palautuvan melko nopeasti, myös traumaattisten elämäntapahtumien jälkeen. Tiedättehän ne tarinat, kun ihmiselle on tapahtunut jotain perus tallaajan näkökulmasta täysin musertavaa, ja he onnistuvat löytämään tilanteesta positiivisen puolen? Tyyppiä Pekka Hyysalo ja Emilia Lahti. Todella ihailtavaa ja inspiroivaa sisukkuutta, joka ei varmasti ilmaiseksi tule.
Onneksi tutkitusti toinen puolisko onnesta rakentuu omien tekojen ja ponnistelujen pohjalta. Kuka tahansa voi tietoisesti oppia tuomaan elämäänsä hyvää mieltä ja onnellisuutta tukevia ajatusmalleja sekä elämäntapoja. Levätä riittävästi ja huolehtia itsestä ihan ravitsemuksesta lähtien. Muistaa tehdä ilahduttavia asioita ilman tavoitteita oli se sitten kävelylenkki tai hetki kirjan parissa. Voimistaa positiivisiä ajatusmalleja, kuitenkin sallien tunteiden kirjon.
Itse koen olevani ehkä ennemmin niitä, joilla ei ole geneettistä etumatkaa näissä asioissa, joten apuja täytyy tietoisesti hakea muualta ettei jää junnaamaan harmauteen. Tarvitsisin ensinnäkin paljon unta sekä jonkun verran omaa tilaa voidakseni hyvin ja tämä osa-alue on kokenut ehkä suurimman muutoksen äidiksi tultuani. Riittämätön palautuminen verottaa, kaikista ihanista vanhemmuuteen liittyvistä asioista huolimatta. (Meillä alkoi muuten juuri unikoulu osa X ja vielä en uskalla hehkuttaa, mutta yllättävän lupaavalta vaikuttaa alku!)
Myös kaikenlaiset krempat, kuten piinaava PMS sekä viime aikainen yllättävä iskiastyyppinen kipu ja jalan raahaaminen perässä, sekä lapsen sekä koiran sysääminen puolison hoidettavaksi saa mielen erityisen herkästi matalaksi. Huonompi vointi vaatii etenkin hyvinvointia tukevia valintoja, joita olen löytänyt viime aikoina akupunktiosta, menojen karsimisesta sekä kasvisruoasta, jota kroppani on suorastaan huutanut.
Mollisointujen tunteminen tuntuu aivan erityisen väärältä silloin, kun tiedostaa elämässä niin älyttömän monen asian olevan paremmin kuin hyvin. Alavire ei varsinaisesti helpota, kun alkaa soimaamaan itseään, miksei vaan voisi olla iloinen ja positiivinen. Olenhan monessa mielessä etuoikeutetussa asemassa, kiitollinen paljosta ja onnistunut pienin askelin kulkemaan jo pitkälle kohti itselle merkityksellisempää elämää. Mutta niinhän se on, elämän ylä- ja alamäet ovat suhteellisia ja koskettavat meitä kaikkia.
Mutta tiedättekö, joskus tällaiset pienet avautumiset saattavat myös helpottaa! Ihan näiden muutamien lauseiden rustaaminen, ja rohkeuden kerääminen julkaisu-napin painamiseen saavat asiat oikeampiin mittasuhteisiin. Uskon myös teidän mahtavien ja fiksujen blogini lukijoiden tietävän myös sen, että on sitä muutakin elämää tälläkin puolella ruutua kuin jatkuvaa sisustusilotulitusta ja ainaisen idyllisiä hygge-hetkiä.
Tällaisia, vähän toisenlaisia terveisiä blogikuplasta tällä kertaa!
P.s. Nyt kun olo vähän keveni, niin täytyy mainita nämä kuvien ilonpilkahdukset. Joulutorttukausi on meillä alkanut jo ja kahviin laitoin vähän glögimaustetta. Innostuin hankkimaan myös ensimmäisen hyasintin syksyn Tukholman matkalta hankittuun Svensk Tennin ruukkuun.
Myös jouluteemainen juuri ilmestynyt Stockmann Magazine toi joulutunnelmia kotiin tällä viikolla! Mukavaa lukemista, ja joululahjaideoistakin on kiva saada vinkkejä kauniisti ja laadukkaasti paketoituna. Lehden päätoimittajan, Trendin ex-päätoimittaja Jenni Liedon luotsaamaa editoriaalista sisältöä olisi tosin voinut olla omaan makuuni vieläkin enemmän – sen verran tasokkaita juttuja lehdessä oli mainostyyppisempien sisältöjen ohessa. Kiva vaan alkaa hiljalleen fiilistelemään lähestyvää joulua!
Little bit darker thoughts with a few steps closer to Christmas time…
10 x Parasta nyt | Kesäkuu
1. Kesän tuoksut
Rakastan alkukesää, kaikkialla on niin tuoksuvaa! Kävelyllä koiran kanssa havahdun usein, kuinka kesäiseltä ilma tuoksuu, etenkin sateen jälkeen. Vaikka tuoksu on tuttu lapsuudesta asti, joka vuosi se huumaa uudestaan. Vastaleikatun nurmikon tunnistettava tuoksu kuuluu myös olennaisesti kesään. Kukkia on joka puolella, omassa puutarhassa kesäkukat ja monivuotiset kukkivat kilpaa, niityt ja tien vierustat ovat luonnonkukkien valloittamat. Tonttiamme rajaavassa metsikössä kasvaa onnekseni valtavasti lempikukkiani kieloja. Keittiöön kävellessä ilman täyttää kypsien persikoiden makea tuoksu, yksi ihanimmista maailmassa.
2. Kesäloma
Kesälomani alkoi juuri, niin ihanaa! Kieltämättä olen loman tarpeessa, vähän tuntunut suossa tarpomiselta viime viikot, joten loistavaan saumaan tuli. Vielä kun säät hieman kirkastuisivat, onneksi sentään eilen oli upea kesäinen sää. Perheemme lomasuunnitelmamme ovat varsin perinteiset: kotimaan matkailua, sukulointia, päiväretkiä ja kotoilua sopivassa suhteessa.
3. Netflix: Girlboss
Nasty Gal Vintage -eBay kaupan Sophia Amoruson tarinaan pohjautuva Netflix-sarja Girlboss on ollut sopivan leppoisaa viihdettä itselleni hektisen arjen vastapainoksi viime aikoina. Sarja ei tosin tule jatkumaan ensimmäisen tuotantokauden jälkeen, enkä sanoisi sitä kaikkien aikojen lempparikseni myöskään, mutta silti riittävän hauskaksi katsottavaksi. Amoruson menestystarina sinänsä on inspiroiva, joten sen myötä innostuin sarjan aloittamaan. Tämän sarjan kohdalla ei ainakaan ole pelkoa ahdistumisesta tai siitä, että sarjamurhaajat hiipisivät yöuniin!
4. Lastenkirjat
Kun perhepiiriin kuuluu kirjaihmisiä, jotka ilahduttavat kirjalahjoilla kaikkina mahdollisina merkkipäivinä ja niiden ulkopuolellakin, on kirjojen lukeminen olennainen osa perhe-elämäämme pienen lapsen kanssa. Onneksi, sillä lastenkirjat ovat mielettömän ihania! Toiset tarjoavat lumoavia visuaalisia maailmoja, kuten järisyttävän kaunis Elsa Beskowin Auringonmuna. Toiset taas vetoavat samaistuttavuutensa ansiosta lapseen, kuten vaikka Riikka Jäntin Pikku hiiri, tuuliviiri -sarjan kirjat.
Onneksi tyttäremme pyytää, tai pikemminkin vaatii kirjojen lukemista monta kertaa päivässä. Kirjat kulkeutuvat niin ikään riippukeinuun ja terassille mukana kesäisin. Lukuhetkistä onkin tullut tärkeitä yhteisiä tuokioita ja lastenkirjojen myötä myös itselle on avautunut uusi maailma.
5. Vaatelöytöjä
Olen tehnyt muutamia hyviä vaatelöytöjä viime aikoina ja innostunut useammin pukemaan ylleni vähän normaalia enemmän värejä sekä kuoseja. Yksi suosikeista on Bossin mekko, jonka löysin uuden veroisena vain 40 eurolla eräästä käytettyjen vaatteiden liikkeestä. Mekossa on säväyttävä maalausmaisen geometrinen kuvio ja upea väripaletti – punaista, roosaa, ruskeaa, mustaa, valkoista. Skarppi mekko onkin lunastanut paikkansa ollessaan päälläni jo moneen kertaan täydellisenä työvaatteena.
Eilen löysin myös ihanat satiininhohtoiset kukkahousut Zarasta alennusmyynnistä, joista veikkaan kesäloman lemppareita, mutta sopivasti yhdisteltynä skarppiin yläosaan menevät myös töissä pitkälle syksyyn. Samalla alesta löytyi klassinen maastonvihreä parka-takki tytölleni.
6. Monia ihania tapahtumia
Kesäkuu on ollut todella vilkas sosiaalinen kuukausi, oikeastaan koko vuoden vilkkain. Kuukausi alkoi Italian lomalla hääpäivää juhlistamassa, tuon matkan toinen, sisustukseen painottuva osa on vielä jakamatta blogissa. Alkukuusta oli myös huikeat 100 -bileet erään kultturellin pariskunnan kotona Etelä-Helsingissä, joissa pääsi seurustelun lomassa ihastelemaan huikeaa nykytaidekokoelmaa sekä inspiroitumaan huipputyylikkään juhlaväen upeista lookeista. Ihanan inspiroiva ilta, kiitos vielä isäntäparille ja juhlaseurueelle!
Lisäksi on ollut kesän kunniaksi monenlaisia työillanviettoja, joista yhteen kuului escape room -tyyppinen kisailu Linnanmäellä ja myös pari kierrosta laitteita tuli käytyä siinä samassa. Oli myös ihana Kukkiva kesäpäivä -blogisiskojen kanssa, ja viime viikonloppuna juhannuksen viettoa ystäväporukan kanssa mökillä.
7. Puutarhan kukat ja suunnitelmat
Puutarhamme lähes kaikki kukat kukkivat kesäkuussa: tulppaanit, arovuokot, pionit, kevätesikot, syreenit, irikset ja monet muut lajit. Kuinka paljon puutarhan ilme onkaan muuttunut runsaammaksi kolmen vuoden kuluessa kasvien istutuksesta! Alppiruusut eivät tosin vielä ole kertaakaan kukkineet. Sipulikukkien uutuuksiin kuuluvat Thalia narsissit, kun taas uutena tulokkaana perennapenkkiin hankin viininpuna-oranssilehtisiä ‘Cherry cola’ keijunkukkia. Kasvin kauniit lehdet ihastuttavat ja sopivat puutarhan väripalettiin täydellisesti. Nämä kuvat on otettu kesäkuun alussa.
Lisäksi toiveissa on istuttaa tontin laidalle lisää valkoisia syreenejä sekä varjoisampaan kohtaan pallohortensioita. Takapihalle terassin ja kallion väliin aurinkoon puolestaan tulee heinämäistä viirihelpiä. Etupihan kukkapenkissä valtoimenaan levinneen helminukkajäkkärän ajattelin myös siirtää takapihan laitamille, jossa se voi huoletta levitä osittain luonnontilassa oleville alueille. Tilalle jääneelle isohkolle aluelle sopisi hyvin kunnon pionipenkki. Nurmikko puolestaan on ollut meillä murheenkryyni tänä kesänä, sen kohentaminen onkin suunnitelmissa tulevina viikkoina.
8. Kuvaussessio
Japanilaiseen sisustuslehteen tehtyä juttua ei voi olla mainitsematta kuun yhtenä huippujuttuna, vaikka siitä jo kerroinkin aiemmin. Perfektionismiin aika ajoin taipuvaisena olen kyllä ehtinyt jälkikäteen miettimään kohtia, jotka olisivat voineet olla vähän paremmin kuvaushetkellä. Kuinka turhaa! Kuvathan on jo otettu, koti on elävä kokonaisuus, jonka keskeneräisyys kuuluvat osaksi prosessia, kuten muistuttelen itseäni.
9. Kesälukemista: On ilo juoda teetä kanssasi
Niin ikään suvun kirjavastaavalta lahjaksi saadun, Espanjan myydyimpiin kirjailijoihin kuuluvan Mamen Sánchezin On ilo juoda teetä kanssasi -kirjan luin alkukuun lomamatkalla. Hulvaton, loppua kohden jopa vähän överi ja mukaansatempaava hyvän mielen kirja, eli juuri täydellistä rentoa kesälomalukemista. Kirjan takakansi tiivistää kirjan näihin sanoihin:
“Englantilaisen mahtisuvun komea vesa Atticus Craftsman ei koskaan matkusta ilman Earl Grey -teetä ja lempikirjaansa. Kun hänet lähetetään Madridiin lakkauttamaan Librarte-kirjallisuuslehteä, hän pakkaa laukkuunsa molemmat.
Lehden hurmaavat työntekijät Berta, Soleá, María, Asunción ja Gabriela eivät niin vain lakkauttamiseen alistu. Persoonalliset naiset keittävät kokoon suunnitelman työpaikkansa pelastamiseksi. Ja minkälaisen suunnitelman! Ainakin siihen liittyvät espanjalaiset kitarat ja kuuma Granada. Ja mitä tekemistä Atticus Craftsmanin katoamisella on tämän kaiken kanssa?
10. Svenskt Tenn Elefant -kuosin uudet sävyt
Yksi suloisimmista klassikkokuoseista on Estrid Ericsonin suunnittelema Svenskt Tennin Elefant, jota löytyy myös meiltä kotoa muun muassa muistilapuista ja lapsen lautasesta. Nyt tätä klassikkokuosia saa uusissa pastellisissa sävyissä, joista roosa ja mintunvihreä etenkin ihastuttavat. Ja taas on jotain uutta ihasteltavaa seuraavaalla Tukholman matkalla Svenskt Tennillä!
My favorites of June listed with pictures from blooms in our garden…
Ihana keveys | Uusi vuosi 2017
Hyvää uutta vuotta 2017!
Niin se vuosi vaihtui ihan kotosallakin. Yleensä olemme olleet isolla ystäväporukalla juhlistamassa, mutta päätimme tällä kertaa jäädä kotiin oman perheen kesken. Parasta seuraa, mekot päällä, lempiruokaa ja lasissa hiukan viiniä, sekä ilotulituksien katsomista ikkunasta. Mukavan rauhallinen ja rento uusi vuosi.
Alkanutta uutta vuotta kuvastaa mielessäni ihana keveys. Yksi vuosi on siististi paketissa ja uusi ihan alussa. Tuntuu siltä, kuin edessäni olisi iso valkoinen paperi. Kaikki on mahdollista, pää täynnä ajatuksia ja vatsanpohjassa mukava kutkuttava tunne tulevasta.
Toivoisin vuodelle 2017 aika perustavanlaatuisia asioita, niitä huomaan iän myötä arvostavani aina vaan enemmän. Itsestäänselvyyksiä ne eivät ole, kun maailman menoa ajattelee. Terveyttä sekä hyvinvointia itselle ja läheisilleni. Tasapainoa eri elämänaluiden välillä. Heittäytymistä ja ‘go with the flow’ -asennetta. Muistaen silti pitää pitkän tähtäimen tavoitteet mielessä ja sen, että elämä on ennemmin maratoni kuin sprintti. Toivoisin ikimuistoisia matkoja, mukavia yllätyksiä, aikaa läheisten kanssa ja hyviä keskusteluja. Inspiroivia töitä, uusia taitoja ja tärkeitä oivalluksia. (Mielen)rauhaa, ystävyyttä, ja rohkeutta. Ja rakkautta!
Valehtelisin jos väittäisin, ettei minulla ole yhtään materialistisia haaveita, mutta uskon niiden toteutuvan, kun nuo aiemmin luetellut asiat ovat kohdillaan. Sisustushaaveista ja suunnitelmista tulette varmasti kuulemaan vielä.
Oli ihanaa herätä virkeänä omasta sängystä uuteen vuoteen. Jokseenkin täydellinen lopetus lomalle, joka tuntui viikkojen pituiselta. On ollut aikaa syödä pitkiä aamiaisia ja haahuilla aamusta iltaan pyjamassa, ihan pitkästymiseen asti.
Olin jo pitkään etsinyt mieluisaa pyjamaa, jota oli yllättävän vaikea löytää. Lopulta löysin sopivan, puuvillapopliinisen harmahtavan vaaleanpunaisen hennoilla raidoilla varustetun. Se löytyi lomalla tehdyltä Tukholman minimatkalta Cosilta. Merkille tuttuun tapaan yksilö on niin tyylikäs, että trendikkäämpi voisi astua se päällään kotiovesta ulos. Nostan hattua itseäni rohkeammille, sillä oma pokka ei taitaisi riittää moiseen, enkä varmaan edes tuntisi oloani kodikkaaksi.
Rimpsureunainen tulppaani Svenskt Tennin (tammenterhon idättämiseen tarkoitetussa) pienessä maljakossa on kuin liian aikaisin annettu lupaus tulevasta keväästä. Jotain ihanan optimistista, raikasta ja itsevarmaa siinä on. Viimeisetkin joulunrippeet on nyt karisteltu pois ja kodin pelkistetympi ilme ihastuttaa. On aika kääriä hihat, ja alkaa toteuttamaan uuden vuoden suunnitelmia askel kerrallaan.
Lopuksi haluan toivottaa teille kaikkea hyvää ja iloista mieltä alkavaan vuoteenne. Olkoon uusi vuosi 2017 armollinen ja onnellinen. Lämmin kiitos kun olette pysyneet blogin matkassa mukana ja kaikista kommenteistanne vuoden aikana! Tervetuloa myös uusille lukijoille, ihanaa kun olette löytäneet tänne, ja toivottavasti viihdytte. Coffee Table Diary -blogin kaksivuotissynttärit menivät joulukiireessä ohi, mutta ajattelin kirjoittaa lähiaikoina ajatuksia bloggaamisesta, joita on näiden parin vuoden aikana herännyt. Ehkä joku teistä lukijoista miettii oman blogin aloittamista ja olisi kiinnostunut kuulemaan aiheesta?
Suuri kiitos kuluneesta vuodesta myös blogini yhteistyökumppaneilleni sekä tietysti A-lehdille blogini kodista täällä Meillä Kotona -sivustolla, jonne viime vuoden alussa muutin. Mennyt vuosi oli antoisa ja hyvällä fiiliksellä jatkan eteenpäin. Jokaisen yhteistyön valitsen huolella ja teen vain niiden yritysten kanssa töitä, joiden tuotteita ja palveluita voin vilpittömästi suositella. On ollut suuri ilo sekä kunnia tehdä töitä juuri teidän kanssanne.
Tästä on hyvä jatkaa!
The beginning of year 2017 is full of optimism and incredible lightness. I spent the new year’s eve at home, and today in my new pajamas found from Cos. The first tulip of the season is like a promise of the spring given little too early, yet filled with freshness and self confidence. I wish you a very happy and good year 2017, hopefully it will treat you well!