• Sisustus
  • Yleinen
  • Puutarha
  • Ruoka
  • Esittely
  •      

Coffee Table Diary

Kesälle 2021 toiveita

04/07/2021

Lasten ollessa mummolassa ajattelin kirjoittaa toiveista kesän suhteen. Ne ovat lopulta aika simppeleitä, enkä halua ladata liikaa odotuksia kesään tai suorittaa, vaan mennä ja tehdä ennemminkin fiiliksen mukaan.

  • Mökkireissuja. Koska emme omista omaa mökkiä, olemme ystävien ja sukulaisten mökkikutsujen armoilla. Onneksi muutama ihana mökkireissua on jo sovittuna, näitä tulevia hetkiä odotan aivan valtavasti!
  • Kotimaanmatkailua meillä on luvassa niin Savonlinnan kuin Naantalin suuntaan, sekä Porvooseen.
  • Alpakkatilalla vierailu on ajatuksissa, Klaukkalasta taitaa löytyä meitä lähin sellainen.
  • Haukilahden Helmi -ravintolassa, eli Sikke Sumarin uuden ravintolassa käyminen. Ihanaa kun huippusijainnilla oleva paikka, jossa oli vuosia Haukilahden paviljonki sai uuden elämän!
  • Tyttöjen lomamatka Helsinkiin kahdestaan lapseni kanssa juuri ennen hänen koulunaloitusta. Yövymme Sokos Hotel Triplassa, jonka sisustuskin kiinnostaa. Ohjelmassa mietittynä vähän ostosten tekoa, museokäynti, sushille meno, ehkä Linnanmäellä hurvitteluakin ja kenties taas elokuviin. Parissa päivässä ehtii vaikka mitä.
  • Parisuhdeviikonloppu Porvoossa ja Hotelli Runossa vierailu, myös tämä hotelli valittu upean näköisen sisustuksen takia.
  • Ystävien tapaamista toivon myös kesältä, ex tempore grillailuja ja piknikejä, rannalla hengailua lasten kanssa, iltoja terassilla aikuisten kesken roseviiniä lasissa.
  • Someloma jossakin sopivassa kohdassa. En varsinaisesti koe olevani sellaisen tarpeessa, mutta aiemmasta kokemuksesta tiedän sen tekevän hyvää.
  • Pyöräilyä kesäilloissa tukka hulmuten. Hankin 10v tauon jälkeen pyörän Kierrätyskeskuksesta ja olen ihan rakastunut sen tuomaan vapaudentunteeseen. Löysin myös tyylikkään pyöräkypärän, kiitos Homevialauran suosituksen. Omani on musta ja siis merkkiä Thousand. Tyylikäs pyöräkypärä näyttää vintage mopokypärältä tai ratsastuskypärältä, on siro ja laadukaan oloinen.
  • Veneretki Helsingin tai Espoon edustan jollekin saarelle kiinnostaisi tehdä lasten kanssa, ja ottaa vaikka grillattavat mukaan. 3- ja 7-vuotiaiden kanssa on tosi kiva sekä rentoa tehdä yhdessä juttuja.
  • Maauimalaaan lasten kanssa. Ainakin Leppävaaran maauimala vaikuttaa vierailun arvoiselta vesiliukumäkineen.

Toivomuslistalta ruksittu jo pois käynti ystävän kanssa eilen Kasarmintorin suurterassilla, joka oli oikein toimiva, vaikkei ihan viime vuoden vastaavalle Senaatintorin suurterassille vertoja vetänyt. Suositus Baobao sekä Pompier Espan kojujen ruokatarjonnalle, sekä Lily Leen Frozen Aperol -drinkille. Viisi tuntia hurahti tuosta noin vain kuumassa kesäillassa hyvässä seurassa. Kunpa nämä upeat säät jatkuisivat!

Mitä toiveita teillä on kesälle 2021?

Seuraa! Coffee Table Diary Facebook / Instagram / Bloglovin’/ Pinterest

Leave a Comment / Filed In: Sisustus, Yleinen
Tagged: Elämä/Life, hotelli/hotel, Kesä/Summer, menovinkit, Ravintola/Restaurant, Vinkit/Tips

Parasta nyt

17/02/2019

Valo on ollut viime päivinä erityisen kaunis ja olen saanut taltioitua sitä myös valokuviin, kuten oheiset pari kuvaa ystävänpäivältä. Lumi sulaa, linnut laulaa, ja päivänvaloa riittää jo todella myöhään. Kevät on selvästi vihdoin tulossa!

Elokuva: Roma on äärimmäisen kaunis, tunnelmallinen, elämän iloa ja myös varjoja tunnelmallisesti kuvaava teos. Paras näkemäni elokuva pitkiin aikoihin, ja 10 Oscarin ehdokas. Katsokaa ja nauttikaa!

Uusi imuri. Kiitos kaikille imurin valinnassa auttaneille eri kanavissa. Ostimme Dysonin V7 varsi-imurin, jonka ansiosta imurointi on nykyisin aivan next level. Hallelujah, ei enää johdon siirtelyä tai mitään perässä vedettävää. Uusi imuri on todella tehokas ja näppärä, ja siihen tulee tartuttua paljon aiempaa useammin. Imuroimaan innostaa myös perhen pienin, joka ryömii jo salaman nopeasti jo huoneesta toiseen (ja myös pitkin sänkyä silloin, kun pitäisi nukkua).

Helsingin ravintolaskenestä olen auttamattoman jäljessä, sillä uusia ravintoloita on tullut viime vuosina tosi paljon, samalla kun oma ravintolassa käyminen on entisestään vähentynyt. Viime aikoina olen hieman aktivoitunut ja voin lämpimästi suositella ainakin seuraavia: The Way Kalliossa, jossa olimme illalla syömässä tällä viikolla. Kaunis interiööri ja herkulliset annokset. Ventuno – italialaista fine diningia tyylikkäässä sisustetussa miljöössä. Myös viereinen drinkkibaari Goldfish on käymisen arvoinen. Ei uusi, paitsi itselleni – BasBas viinibaari henkii rosoisuudellaan ja välittömällä tunnelmallaan Espanjaa. Tarjolla ihania viinejä ja tapaksia.

Seuraa! Coffee Table Diary Facebook / Instagram / Bloglovin’/ Pinterest

Leave a Comment / Filed In: Uncategorized
Tagged: Dyson, elokuva/movie, Georg Jensen, Helsinki, Iittala, Kotini/My Home, parasta nyt, Ravintola/Restaurant

RIP Ekberg – Tuhotaanko kaikki vanha?

11/02/2018


Laskiaissunnuntaita! Laskiaispullan ja sisustuslehden ääreltä oman kodin lämmöstä viikon kuumaan puheenaiheeseen eli Ekbergin myymälän rajuun uudistukseen. Aihe kuohuttaa, ja syystä!

Mikäli joku on välttynyt uutiselta lyhyenä taustoituksena Ekbergin leipomomyymälässä alkoi remontti joulun jälkeen ja uusi myymälä avattiin tällä viikolla. Sen seurauksena kulttuurihistoriallisestikin arvokas myymälän sisustus 1900-luvun alusta massivipuisine kiintokalusteineen ja pariovineen on tuhottu. Muutosta demonstroi hyvin arvostamani sisustusarkkitehti Ilkka Mälkiäisen Facebookissa jakamassa ketjussa olleet kuvat. Tilalle on tuotu modernit liiketunnisteiset liukuovet, kirkas valaistus, muovitiskit, ja vaalea moderni yleisilme kiiltävine pintoineen. Legendaaristen pariovien sijaan tv-ruutu ottaa asiakkaat vastaan ja näyteikkunaa somistaa hulppeiden entisajan konditorialuomusten sijaan naruista roikkuvat pahviset take-away kahvimukit.

Alkuperäistä on hyvin vähän jäljellä ja sekin on häivytetty uuden karhean alle: vanha laattalattia, kattoreliefi sekä yksi seinällinen alkuperäisistä täyspuisista myymälän leipähyllyistä. Maitotölkit ovat vitriinissä rivissä ja varsinaisia leipomotuotteita joutuu etsimään. Tilalle on tuotu vihannesosasto keskelle myymälää ja muoviset ostoskorit. Bulevardin sydämessä yli vuosisadan toimineeseen Ekbergiin yhdistetty arvokas ja perinteikäs tunnelma on tipotiessään.
Myymälää voi helposti erehtyä luulemaan minkä tahansa leipomoketjun perustyylikkääksi ajanhengessä laitetuksi myymäläksi – kärkkäimpien kriitikkojen mukaan jopa ABC:n kahvioksi. Yleisilme olisi varmasti raikas ja sisustus toimiva, missä tahansa muualla kuin tuossa osoitteessa ja Ekbergin kyltin alla. Mitään tekemistä myymälän ilmeellä ei tunnu olevan Ekbergille tunnusomaisen perinteikkään identiteetin kanssa.


Vaikka käyntini Ekbergillä on laskettavissa vuosittain kahden käden sormilla liikkuessani harvemmin Helsingin keskustassa, olen aina suhtautunut Ekbergiin suurella lämmöllä ja kunnioituksella. Niinpä tapaus kuohuttaa ja surettaa. Kuin dystopiaa – paitsi, että se tapahtui jo. Kulttuurihistoriallinen katastrofia, kuten Heli Thorén kirjoitti blogissaan Ekbergistä. Näen perinteikkäässä arkkitehtuurissa ja sen vaalimisessa, myös sisätilojen osalta suurta arvoa itsessään, josta me kaikki voimme nauttia kaupungilla liikkuessa ympärillämme aistittavan ainutlaatuisen tunnelman myötä.

Minulle Helsinki on rakas pääkaupunki, jonka identiteettiin oleellisesti kuuluu vanhan vaaliminen uuden rinnalla ja perinteikkäät ravintolainstituutiot, kuten Kämp, Savoy, Café Engel ja Ekberg – ihan vain muutamia suosikkeja mainitakseni.
Perheomisteisen Ekbergin johto kommentoi lehdistölle myymälän muutoksen olevan toivotunlainen. Suurimpia syitä muutokseen on houkutella nuorempaa asiakaskuntaa. Huh! Mitä (kaiken ikäisen) asiakaskunnan aliarviointia. Minulle, kuten kohusta päätellen monelle muullekin Ekbergille mennään ensisijaisesti paikan perinteisen tunnelman takia. Tunnelman, joka kadotettiin uudistuksessa totaalisesti. Aivan kuin nuoret eivät osaisi arvostaa vanhaa ja automaattisesti odottaisivat sitä, että kaikki keskustan liiketilat ovat toistensa kopioita.

Tasokkaita nykyaikaisia leipomomyymälöitä on jo keskustassa riittävästi, (vanhan) Ekbergin kaltaisia kruununjalokiviä ei enää yhtään. Kiitos vaan asiakaslähtöisestä ajattelusta!


Liiketoiminnalliset syyt ovat muutoksen taustalla ja voin ymmärtää niiden tuoman paineen ajaneen ratkaisuihin. Sääli että muutos ei ole lähtenyt brändin vahvuuksista eli perinteikkyyden vaalimisesta, vaan leikkaa ja liimaa tyyliin on napattu ideoita sieltä sun täältä. Samassa on unohdettu brändin arvokkain ydin, joka on monelle asiakkaalle ollut Ekbergin yli sata vuotta ennallaan säilynyt sijainti ja liiketilojen ainutlaatuinen vanhan ajan tunnelma.

Ristiriita tuntemani Ekbergin brändin ja uuden myymälän välillä on räikeä. Muutos tuntuu hutaistulta, eivätkä yritysilme tai markkinointiviestintä vaikuta päivittyneen lainkaan yrityksen kanavien vilkaisun perusteella. Ekbergin perinteikäs logo on nyt eri paria myymälän kanssa. Myöskään remontin ulkopuolelle jäänyt kahvila ja uusittu myymälä eivät enää keskustele visuaalisesti keskenään. Liekö vain ajan kysymys koska myös kahvila ‘raikastuu’. Ja koska Ekbergin kyltin tilalle tulee uusi nimi.

Työn tilaaja vakuuttaa tienneensä, mitä on tilannut ja saanut haluamansa. Harmi, ettei olla ymmärretty, että uudistaa voi myös vanhaa kunnioittaen ja alkuperäistä hellästi vaalien. Tätä monet Ekbergin vanhoista asiakkaista selvästi odottivat. Vanha miljöö nähtiin sen sijaan liiketoimintaa jarruttavana taakkana, ei (oikein esille tuotuna) lisäarvoa tuovana uniikkina kilpailuetuna. Lupauksena edes jostain pysyvästä alati muuttuvassa maailmassa.

Liiketoiminnan uudistaminen olisi yhtä hyvin voinut lähteä muustakin kuin yli sata vuotta vanhan historiallisesti arvokkaan myymälän sisustuksen radikaalista uusimisesta. Vaikkapa ydinvalikoimaa terävöittämällä, sitouttamalla tehokkaammin sekä ottamalla nykyaikaiset viestintämuodot ja brändiä tukevat tarinankerronnalliset keinot käyttöön.


Kun lukee maamme vanhimman leipomon Ekbergin rikkaasta ja monivaiheisesta historiasta (piilotettuna yrityksen nettisivujen syövereihin), siitä riittäisi ainutlaatuisia tarinoita kerrottavaksi. Perinteikkään interiöörin arvo tavaramerkin kannalta oltiin huomattu myös vuosikymmenten saatossa, mutta tässä uudistuksessa sen vaalimisesta päätettiin luopua:
“Onni onnettomuudessa oli, että yrityksellä ei ollut varaa lähteä mukaan 1980-luvun sisustusbuumiin, vaan kahvilan piti tyytyä vanhoihin kalusteisiin. Perinteikkyydestä tuli lopulta Ekbergin tavaramerkki.”

Kauneuden ja vanhan alhainen arvostus maassamme on asia, mitä en voi olla hämmästelemättä. Yksi surullisimmista juttusarjoista ikinä lienee Hesarin Puretut talot -sarja, joka kertoo vanhoista uudistumisvimmassa tuhotuista rakennuksista. Alkuperäisen kauniin puretun rakennuksen rinnalla on kuva tilalle rakennetusta (muka) toiminnallisesta ja nykyajan standardit täyttävästä susirumasta hirvityksestä.

Yksi tärkeimpiä syitä miksi Keski-Euroopan suurkaupungit ja lähinaapuri Tukholma ovat silmääni aina niin viehättäviä on se, kuinka vanha maailma on vahvasti aistittavissa huolella vaalittujen vanhojen rakennusten, ravintoloiden ja miljöiden ansiosta.

Vaikka yleensä pyrin katsomaan asioita blogissani positiivisesta näkökulmasta, joskus täytyy myös ottaa kantaa ja puhua omien arvojensa puolesta suoraan. Niin kauan kuin tällaisia julkitilojen kulttuurishistoriallisia hävityksiä katsotaan läpi sormien, saman menon voi olettaa jatkuvan myös tulevaisuudessa – kunnes kaikki vanhat sisätilat on tuhottu.

Mikä mahtaa olla Helsingin kaupungin ja Rakennusviraston vastuu Ekbergin tapauksessa? Ilmeisesti ei mikään koska kyseessä on sisätila, mutta pitäisi olla. Olisiko vanhaa vielä palautettavissa ja miten vastaavanlaiset tuhotyöt saadaan jatkossa riittävän ajoissa estetyiksi?


P.s. Kuvien pulla ei liity tapaukseen. Se on lähileipomostani ’grab and go’ -hengessä mukaan napattu, niin ikään sisustuksellisesti uusitun juuri avatun artesaanileipomo Gateaun valikoimasta. Aiemmin Fazerin ostaman ja nimellä Leipomo Keisari tunnetun myymälän uudesta konseptista huolimatta reseptiikka ei onneksi ole muuttunut – ainakaan tiettyjen klassikkojen osalta. Vaikka tätäkään muutosta en ollut osannut kaivata, kiitokset entistä kivemmasta myymälästä, raikkaasta kokonaisuudessaan uudistuneesta brändistä ja herkullisesta pullasta!

Destroyed is the atmospheric over 100 years old interior of the traditional Ekberg’s bakery shop in Bulevardi 9, Helsinki.

11 Comments / Filed In: Sisustus
Tagged: ajatuksia/thoughts, arkkitehtuuri/architecture, Helsinki, Ravintola/Restaurant, sisustus/interior design, uutiset/news

Previous Entries

Hello!

 

Coffee Table Diary -blogissa innostutaan aina kodin sisustamisesta kulttuuriin, hyvinvointia tukevaan elämäntyyliin ja vastuullisiin valintoihin.

Blogia kirjoittaa talon rakennuttamisesta haaveileva 38-vuotias Giselda, ruuhkavuosia elävä yrittäjä, IT konsultti, sisustusintoilija, espanjanvesikoira Pluton ja kahden lapsen äiti.

Hän asuu perheineen pääkaupunkiseudulla vanhassa omakotitalossa, nauttii kävelystä luonnossa ja herkullisesta ruoasta, sekä inspiroituu hyvistä keskusteluista ja arjen kauneudesta.

Recent Posts

  • Terveiset uudesta kodista – Koiranpeti ja makuuhuone
  • Juhlahumua | Viimeistä viedään
  • Kesälle 2021 toiveita
  • Villa Louise – Talon ensimmäiset luonnokset
  • Kuinka löytää tontti – 7 vinkkiä

Archives

Categories

Recent Comments

  • giselda_coffeetablediary on Toiveita vuodelle 2021
  • Liina on Toiveita vuodelle 2021
  • giselda_coffeetablediary on Betonipöytä mikrosementistä
  • Mimmu on Betonipöytä mikrosementistä
  • giselda_coffeetablediary on Kuinka löytää tontti – 7 vinkkiä
     

Theme by 17th Avenue · Powered by WordPress & Genesis

 

Loading Comments...